Salviat

Salviat (Salvia) on huulikukkaiskasveihin kuuluva kasvien suku, johon kuuluu hieman yli tuhat lajia.[1] Tunnetuin salvialajeista lienee maustekasvina käytetty ryytisalvia (Salvia officinalis).[2] Salvian nimi on peräisin latinan sanasta salvare ’parantaa’, ja salvialla uskotaan olevan monia parantavia ominaisuuksia.[3]

Salviat
Ryytisalvia (Salvia officinalis)
Ryytisalvia (Salvia officinalis)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Suku: Salviat Salvia
L.
Synonyymit
Katso myös

  Salviat Wikispeciesissä
  Salviat Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

Niittysalvian (S. pratensis) kukkia.

Salviat ovat monivuotisia ja isohkoja ruohoja. Varret ovat nelisärmäisiä. Vastakkain olevat lehdet ovat saha- tai nyhälaitaisia. Kukinnot sijaitsevat latvassa ja ovat tähkämäisiä, tiheiden lehtihankaisten viuhkojen eli valekiehkuroiden muodostamia rykelmiä. Kaksihuulisissa kukissa on kaksi hedettä, kaksi vähemmän kuin huulikukkaiskasveilla yleensä.[2][4]

Levinneisyys

Euroopassa salvialajeja kasvaa luonnonvaraisena maanosan etelä- ja keskiosissa. Pohjoisemmas ne ovat levinneet ihmisen toiminnan seurauksena.[5] Suomessa luonnonvaraisia salvialajeja on tavattu kaikkiaan viisi, mutta ne kaikki ovat tulokaslajeja.[6][7]

Käyttö

Useimpia viljeltyjä salvioita käytetään yksi-, kaksi- tai monivuotisina koristekasveina, maustekasveina ja lääkekasveina. Päihteenä käytetty salvia on mazatecinsalvia (Salvia divinorum).

Lajeja

Pohjoismaissa tavataan tulokaslajina tai villiintyneenä ainakin seuraavia salvialajeja:[5][7]

  • keltasalvia (Salvia glutinosa)
  • lehtosalvia (Salvia nemorosa)
  • niittysalvia (Salvia pratensis)
  • preeriasalvia (Salvia reflexa)
  • kiehkurasalvia (Salvia verticillata)
  • kirjosalvia (Salvia viridis)

Muita lajeja:

  • Salvia aegyptiacaegyptinsalvia
  • Salvia aethiopisvanukesalvia
  • Salvia africanaafrikansalvia
  • Salvia apiana
  • Salvia argenteahopeasalvia
  • Salvia broussonetiiteneriffansalvia
  • Salvia bulleyanatäpläsalvia
  • Salvia canariensiskanariansalvia
  • Salvia coccineapunasalvia
  • Salvia desertakirgisiansalvia
  • Salvia divinorummazatecinsalvia
  • Salvia elegansananassalvia
  • Salvia farinaceahärmesalvia
  • Salvia fruticosapensassalvia
  • Salvia greggiisyyssalvia
  • Salvia herbanicafuerteventuransalvia
  • Salvia hianskellosalvia
  • Salvia hispanicachiasalvia
  • Salvia involucratapallosalvia
  • Salvia lavandulifolialaventelisalvia
  • Salvia leucanthanuokkusalvia
  • Salvia lyratalyyrasalvia
  • Salvia medusa
  • Salvia microphyllakeijunsalvia
  • Salvia miltiorrhizakiinansalvia
  • Salvia nutanstorkkusalvia
  • Salvia officinalisryytisalvia
  • Salvia patenssinisalvia
  • Salvia rosmarinus (syn. Rosmarinus officinalis) – rosmariini eli rohtorosmariini
  • Salvia sclareamyskisalvia
  • Salvia sesseiliekkisalvia
  • Salvia splendenstulisalvia
  • Salvia transsylvanicatransilvaniansalvia
  • Salvia uliginosaisosalvia
  • Salvia verbenacaverbenasalvia
  • Salvia yangii (Perovskia atriplicifolia) – sulkapiiska

Lähteet

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg Bo & Stenberg Lennart. Suom. Seppo Vuokko & Henry Väre. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet

  1. Govaerts, R. et al.: Salvia L. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 31.5.2022. (englanniksi)
  2. Den virtuella floran: Salvior Salvia. (ruotsiksi) Viitattu 4.8.2011.
  3. Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981.
  4. Retkeilykasvio 1998, s. 356, 369.
  5. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 522.
  6. Retkeilykasvio 1998, s. 369–370.
  7. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Salvialajit Suomessa (hakusana salvia). Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 4.8.2011.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.