Saltasaurus

Saltasauruksen pituus oli 12 metriä. Se oli suhteellisen pieni titanosauri, mutta se oli suojautunut hyvin hyökkäyksiltä. Suuret saalistajat eivät pystyneet repimään sen paksua panssaroitua nahkaa, jossa oli luisia levyjä ja nastoja.[2] Ne olivat Saltasauruksella 10–12 senttimetriä leveitä, ja ne näyttävät muodostaneen matalia, kartionmuotoisia piikkejä. Näitä luisia muodostumia oli itse asiassa löydetty ennen Saltasauruksen pääjäänteiden löytämistä, ja niiden ajateltiin kuuluneen panssaroidulle ankylosaurille. Tämän jälkeen myös muilla sauropodeilla on huomattu olleen samankaltaisia luisia muodostumia. Saltasauruksen löytäminen oli paljastus siitä, että ainakin joillakin titanosaureilla oli selässään luisia muodostumia.[1]

Saltasauruksen vahva lantio ja ylemmät häntäluut viittaavat siihen, että se saattoi pystyä seisomaan takajaloillaan tukien itseään hännällään. Saltasauruksen etujaloissa ei ollut varpaita ja kynsiä.[2]

Saltasauruksesta on löydetty fossiilimateriaalia ainakin kahdesta yksilöstä. Lisäksi on löydetty Saltasauruksen munia ja alkioita. Jäänteitä on löydetty Saltan maakunnassa, Argentiinassa.[1]

Saltasauruksen pesimäalue on löydetty Patagonian alueella, Argentiinassa. Keskimäärin 25 11–12 senttimetrin mittaista munaa sisältäneitä pesiä on löydetty alueelta, jota satojen Saltasaurus-naaraiden on ajateltu käyttäneen. Munien sisälle fossiloituneet alkiot ovat paljastaneet, että jo munan sisällä Saltasauruksella oli luinen panssari pitkin selkää. Pesien suuri määrä ja läheisyys toinen toisistaan osoittaa Saltasauruksen eläneen laumoissa, ehkäpä lisäsuojana petoja, kuten Abelisaurusta ja Carnotaurusta vastaan.[1]