Salovesi

Muodoltaan hevosenkenkää muistuttava Salovesi on leveimmillään lännessä, runsaat puoli kilometriä. Pohjoisosa on varsin rikkonaista saarten ja salmien mosaiikkia, itäosa on kapea ja vähäsaarinen. Saloveden kaakkoista osaa kutsutaan Pikku Salovedeksi. Sen lounaispuolella on muusta Salovedestä lähes erilleen kuroutunut Kahilainen. Saloveden läntistä ja itäistä osaa erottaa Pöksänmaa (yli 140 metriä mpy). Saloveden metsäisillä rannoilla on jonkin verran pientaloja.[2][1][3]

Salovedessä on 37 saarta ja luotoa, joista kolme on yli hehtaarin laajuisia ja viisitoista alle aarin laajuisia. Suurimmat saaret ovat pohjoisosan Isosaari, Puttisaari ja Halkosaari. Ne ovat myös luonnonsuojelualuetta ja mökittämättömiä.[2][1][3]

Saloveden syvin kohta, 15,4 metriä, sijaitsee altaan koillisosassa Isosaaren eteläpuolella, Puttisaaren länsipuolella on 14,6 metrin syvänne. Altaan länsiosa on syvimmillään noin seitsemän metriä. Pikku Saloveden koillisosassa on 8,6 metrin syvänne, mutta pääosin Pikku Salovesi kuten myös Kahilainen on hyvin matalaa.[2][1][3]

Saloveden luoteisosaan laskee Jokisillanjoki Heinjärvestä, joka sijaitsee noin 800 metriä länteen. Saloveden vedet laskevat Kahilaisen kautta kaakkoon Saarijärveen. Heinjärven korkeustaso on vain 0,1 metriä Salovettä ylempi ja Saarijärven vain 0,2 metriä Salovettä alempi.[1][3]

Saloveden ekologinen tila on erinomainen, tilavuus on 4,63 miljoonaa kuutiometriä.[2][3]

Salovesi (23.064.1.001) kuuluu Saloveden-Heinlammen valuma-alueeseen (23.064), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Karjaanjoen vesistössä (23). Toinen jakovaihe on Pusulanjoen alue (23.06). Saloveden-Heinlammen alue sijaitsee Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajaseudulla ja siihen kuuluu viisi vähintään hehtaarin laajuista vakavettä: Heinjärvi, Salovesi, Vahalammi, Talolammi ja Luokkolammi. Valuma-alue sijaitsee Karjaanjoen vesistön luoteisosassa.[5]