Salmonellat
Salmonellat ovat suolistobakteereita, jotka voivat lisääntyä hapellisissa tai hapettomissa oloissa. Ne ovat gramnegatiivisia sauvabakteereita, jotka liikkuvat uintisiimojen avulla, mutta myös liikkumattomia mutantteja esiintyy. Salmonella-bakteerien suku on nimetty amerikkalaisen bakteriologin D. E. Salmonin mukaan.
Salmonella | |
---|---|
Salmonella-bakteereita elektronimikroskoopissa. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Bakteerit Bacteria |
Kunta: | Bakteerit Eubacteria |
Pääjakso: | Proteobacteria |
Luokka: | Gammaproteobacteria |
Lahko: | Enterobacteriales |
Heimo: | Enterobacteriaceae |
Suku: |
Salmonella Lignieres, 1900 |
lajit | |
|
|
Katso myös | |
Sukuun kuuluu kaksi lajia, joilla on yhteensä kuusi alalajia (S. enterica, S. salamae, S. arizonae, S. diarizonae, S. houtenae, S. indica).[1] Salmonellat jaetaan edelleen eri serotyyppeihin solumembraanin O-antigeenien ja bakteerin uintisiimojen H-antigeenien perusteella. Salmonellan serotyyppejä tunnetaan noin 2 500.[2] Serotyyppien sisällä salmonelloja jaotellaan edelleen eri fagityyppeihin ja biotyyppeihin. Fagityypitys perustuu salmonellakantojen erilaiseen herkkyyteen bakteriofageille. Biotyypitys perustuu kantojen erilaiseen kykyyn fermentoida sokereita.
Kasvuvaatimukset ja aineenvaihdunta
Salmonella-bakteerien ihanteellinen kasvulämpötila on ruumiinlämpö (37 °C), mutta salmonelloja kasvaa lämpötila-alueella 5–47 °C. Bakteeri pärjää sekä hyvin happamissa että emäksisissä olosuhteissa ja säilyy pitkään pakastetuissa ja kuivatuissa elintarvikkeissa. Salmonella on kuitenkin herkkä kuumennukselle ja tuhoutuu jo 70 °C:ssa.
Salmonella taudinaiheuttajana
Salmonella on yleinen eläinten kantama bakteeri, joka voi tartuttaa myös ihmisen. Se leviää eläinten ja ihmisten ulosteista ympäristöön. Etenkin tuotantoeläimiin bakteeri leviää ulosteilla saastuneen rehun ja juomaveden välityksellä. Salmonella tarttuu myös ihmisestä toiseen käsihygienian ollessa puutteellinen, jos se päätyy käsien kautta suoraan suuhun tai ruokaan.
Salmonellat voivat aiheuttaa joko suolisto- tai yleisinfektion. Yleisinfektioita, lavantautia ja pikkulavantautia, aiheuttavat S. enterican serotyypit S. typhi ja S. paratyphi. Näiden tapausten esiintyminen on kuitenkin Suomessa erittäin harvinaista. Muut salmonellat aiheuttavat kuumeista ripulia, salmonelloosia. Noin 80 % Suomessa esiintyneistä tartunnoista on peräisin ulkomaan matkoilta. [3]
Potilas saattaa levittää tautia oireettomana jopa kuukausia, mistä syystä uudet pohjoismaiden ulkopuolella matkustaneet ravintolatyöntekijät usein testataan ennen työhönottoa ottamalla ulostenäyte. Jos työntekijällä todetaan salmonellatartunta, työntekijä joutuu seurantaan.[4] Tauti voidaan hoitaa tarvittaessa mikrobilääkityksellä. Mikrobilääkitystä ei kuitenkaan suositella annettavaksi etenkään pahimman ripulivaiheen aikana, sillä tietyssä taudinvaiheessa annettuna sen on todettu jopa pitkittävän kantajuutta.[4]
Lähteet
- Madigan, Michael et al.: Brock biology of microorganisms. San Francisco (U.S.): Pearson Benjamin Cummings, 2009. ISBN 0-321-53615-0.
- Kansanterveyslaitos: Salmonella ktl.fi. 14.9.2006. Arkistoitu 4.5.2010. Viitattu 10.5.2010. (suomeksi)
Viitteet
- Euzéby, J. P.: List of Prokaryotic names with Standing in Nomenclature - Genus Salmonella (verkkosivu) bacterio.cict.fr. 3.2.2010. Arkistoitu 8.11.2011. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
- Johansson, T. et al.: Opas elintarvikkeiden ja talousveden mikrobiologisista vaaroista (pdf) (EVI-EELA Opas 1/2003) 2003. Helsinki: Elintarvikevirasto ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos. Arkistoitu 15.2.2010. Viitattu 10.5.2010. (suomeksi)
- Elintarviketurvallisuusvirasto Evira: Salmonella evira.fi. 20.9.2009. Arkistoitu 7.2.2010. Viitattu 10.5.2010. (suomeksi)
- Kuusi, M. et al.: Toimenpideohje Salmonella-tartuntojen ehkäisemiseksi (pdf) Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. 2/2007. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 10.5.2010. (suomeksi)
Aiheesta muualla
- Salmonelloosi – Ruokavirasto
- Laji.fi: Salmonella
- National Center for Biotechnology Information (NCBI): Salmonella, taxonomy (englanniksi)