Salmanassar III

Salmanassar III (858–824 eaa.) oli muinaisen Assyrian valtion kuningas, Assurnasirpal II:n poika. Hän oli isänsä tavoin suuri valloittaja ja laajensi paljon Assyrian hallitsemaa aluetta.

Kuningas Salmanassar III

Salmanassar III nousi valtaan 858 eaa., ja hän valtasi 855 eaa. tärkeän Eufratin ylityspaikan, missä sijaitsi Bit Adinin aramealaiskuningaskunta. Salmanassarin valloituksen jälkeen Bit Adinin pääkaupunkiin Til Barsipiin asetettiin assyrialaishallinto. Turvattuaan Eufratin Salmanassar suuntasi hyökkäyksensä länteen.[1]

Salmanassarin eteneminen pysäytettiin 853 eaa. Qarqarin taistelussa. Hän kohtasi siinä liittouman, jossa olivat mukana useita Levantin kuningaskuntia. Liittoumaa johti Damaskoksen aramealainen kuningas Hadadezer.[1] Salmanassar joutui neljästi taistelemaan Levantin liittoumaa vastaan, mutta hän onnistui kukistamaan sen vasta vuonna 845 eaa. Voitettuan Damaskoksen Salmanassar jatkoi sotatoimiaan muualla ja hyökkäsi muun muassa Anatoliassa sijainneeseen Urartuun.[2]

Babylonian kanssa Salmanassar oli rauhallisissa väleissä. Assyrian ja Babylonian välinen rauhanaika pohjautui Salmanassarin isoisoisän Adad-Nirari II:n tekemään rauhansopimukseen, jonka Salmanassar uudisti. Sopimuksen mukaan Assyrian piti tulla tarvittaessa auttamaan Babyloniaa, ja Salmanassar kunnioitti sopimusta, kun Marduk-zakir-šumi I pyysi apua kapinaan, jota johti hänen veljensä. Salmanassar onnistui palauttamaan Marduk-zakir-šumin takaisin valtaistuimelle.[3]

Salmanassarin pitkän hallintokauden loppua värittivät vakavat sisäiset konfliktit, jotka käynnistyivät 826 eaa. Tiedot kapinan yksityiskohdista ovat hatarat, mutta ne liittyivät todennäköisesti vallanperimykseen ja ne käynnisti Salmanassarin poika Assur-danin-pal. Salmanassar kuoli kaksi vuotta myöhemmin ja jätti vallan toiselle pojalleen Shamshi-Adadille, joka kukisti Assur-danin-palin kapinan vasta neljä vuotta myöhemmin.[3]

Isänsä Assurnasirpal II: tavoin myös Salmanassar II oli suuri rakennuttaja ja taiteiden suosija. [4]