Salisiini

Salisiini on salisyylialkoholin β-glukosidi. Salisiinia saadaan pajun (Salix) kuoresta ja sillä on tulehdusta lievittävä vaikutus.[2] Salisiinia esiintyy Populus-lajien kuoressa sekä pajujen ja poppelien lehdissä. Majavan hauste toimii tulehdusta ja kuumetta alentavana kipulääkkeenä, mikä johtuu majavan ruokavalion salisiineista ja jotka edelleen muuttuvat salisyylihapoksi.[3] Aspiriini eli asetyylisalisyylihappo on  kehitetty salisiinista, jota se kemiallisesti muistuttaa. Salisiini metaboloituu glukoosiksi ja salisyylialkoholiksi, joka edelleen voi hapettua salisyylihapoksi. Salisiini maistuu katkeralta kuten kiniini.[4]

Salisiini[1]

Names
IUPAC-nimi (2R,3S,4S,5R,6S)-2-(Hydroksimetyyli)-6-[2-(hydroksimetyyli)fenoksi]oksaani-3, 4,5-trioli
Muut nimet Salisiini; D-(−)-Salisiini; Salikosidi; 2-(Hydroksimetyyli)fenyyli -β-D-glykopyranosidi
Identifiers
CAS-numero	138-52-3 Y
3D model (JSmol)	Interactive image
ChemSpider	388601 N
ECHA InfoCard	100.004.847
KEGG	C01451 N
PubChem CID	439503
RTECS number	LZ5901700
UNII	4649620TBZ Y
InChI InChI=1/C13H18O7/c14/h1-4,9-18H,5-6H2
SMILES c1ccc(c(c1)CO)O[C@H]2[C@@H]([C@H]([C@@H]([C@H](O2)CO)O)O)O
Ominaisuus
Molekyylikaava	C13H18O7
Molekyylimassa	286.28 g·mol−1
Sulamispiste	197 to 200 °C (387 to 392 °F; 470 to 473 K)
Vesiliukoisuus	4.3 g/100 mL

Salisiini voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion. Sen lieviä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, oksentelu, ihottuma, huimausta ja hengitysvaikeuksia. Suuret määrät salisiinia voivat olla myrkyllisiä, haitallisia munuaisille, aiheuttaa mahahaavan, ripulin, verenvuotoa tai ruoansulatuskanavan ärsytystä. Salisiinia ei suositella henkilöille, joilla on astma, diabetes, kihti, gastriitti, verenvuototauti, mahahaava. Sitä ei myöskään suositella alle 16-vuotiaille ja raskaana oleville tai imettäville naisille.[5]