Salaseura

Salaseura on seura, joka edellyttää jäsentensä pitävän salassa tietyt järjestön toiminnot, kuten initiointiriitit ja muut seremoniat. Salaseura ei ole käsitteenä helppo määritellä, koska sen luonne on aina lähtökohdiltaan salainen. Salaseura-käsite sisältää siksi monia erilaisia ryhmiä, kuten salatieteisiin omistautuneista seuroja ja yhteiskunnan eliitin suljettuja kerhoja tai olosuhteiden pakosta piilossa toimivia poliittisiia järjestöjä.[1]

Monia salaseuroja yhdistävät tunnustusriitit ja muut rituaalit, joilla vahvistetaan keskinäistä kuuluvuutta. Moneen salaseuraan on myös liitetty mystisiä ja salatieteellisiä piirteitä. Osa näistä väitteistä pitää paikkansa, osa taas ei. Seurojen jäsenten voidaan vaatia kieltämään tai pitämään salassa jäsenyytensä, ja salaisuuksien pitämisestä saatetaan vaatia vala. Salaseurat voivat olla uskonnollisia tai puhtaasti maallisia. Osa on lainkuuliaisia, osa rikollisia.[1]

Jotkin salaseurat suojelevat yksityisyyttään käyttämällä salasanoja ja symboleita. Jotkin seuroista ovat esoteerisia, okkultistisia tai hermeettisiä, eli ne paljastavat salaisen tietonsa vain valitulle joukolle henkilöitä, jotka käyvät läpi initiaation. Toiset salaseurat ovat kiinnostuneita vallasta ja poliittisesta vaikuttamisesta. Tämänkaltaisiin salaseuroihin liitetään joskus salaliittoteorioita, joissa pisimmälle menevissä väitetään niiden suunnittelevan jopa maailmanvalloitusta.[2]

Salaseuroilla on salaperäinen maine, ja niihin liittyy monia mysteerejä, myyttejä ja väärinkäsityksiä. Salaseurojen on epäilty vaikuttaneen merkittävästi maailmanhistoriaan jo antiikin ajoista lähtien ja olleen mukana muun muassa kristinuskon syntymisessä, Ranskan ja Amerikan vallankumouksissa, Uuden maailman löytymisessä sekä syyskuun 2001 terrori-iskuissa.[2]

Jo alkukantaisissa yhteisöissä oli salaseuroja. Vanhat salaseurat ovat sukulaisuuteen tai syntyperään perustuvia, yleensä miesten seuroja, joilla on omat arvojärjestyksensä, omat rituaalinsa, salaiset tunnuksensa ja jäseniä sitovat normit. Joidenkin kuuluisien salaseurojen toiminta tunnetaan hyvin. Joitain oletettuja ja kuuluisia salaseuroja ei tiettävästi ole lainkaan olemassa.lähde?

Jaottelu

Salaseurat voidaan jakaa elitistisiin salaseuroihin, mystisiin ja okkultistisiin salaseuroihin, uskonnollisiin salaseuroihin, puolisotilaallisiin ja poliittisiin salaseuroihin sekä rikollisiin salaseuroihin:[3]

Elitistiset salaseurat

Mystiset ja okkultistiset salaseurat

Uskonnolliset salaseurat

Puolisotilaalliset ja poliittiset salaseurat

Rikolliset salaseurat

Salaseurat fiktiossa

Salaseurat ovat nousseet suosituksi romaanien ja elokuvien aiheeksi. Ian Fleming, Robert Ludlum ja John Grisham kuvasivat romaaneissaan hämäriä salaseuroja, jotka pyrkivät hallitsemaan tavallisia ihmisiä. Flemingin James Bond -kirjojen SPECTRE käynnisti Hollywoodin kiinnostuksen salaseuroihin. Harry Potter -kirjoissa esiintyy vähintään kolme salaseuraa, kuten Feeniksin kilta. Simpsonit-animaatiosarjan ”kivenhakkaajien” seura on parodia vapaamuurareista. Tunnettuja salaseuroista kertovia teoksia ovat esimerkiksi Kummisetä-elokuvat ja Indiana Jones -elokuvat, romaaneista Umberto Econ Foucaultin heiluri, Michael Baigentin, Richard Leighin ja Henry Lincolnin Pyhä veri, pyhä Graal sekä Dan Brownin Enkelit ja demonit ja Da Vinci -koodi, ja videopeleistä Tomb Raider ja Deus Ex.[5]

Lähteet
  • Levy, Joel: The Little Book of Secret Societies: 50 of the World's Most Notorious Organizations and How to Join Them. Metro Books, 2012. ISBN 9781435138995.
  • Reynolds, John Lawrence: Secret Societies. Arcade Publishing, 2006. ISBN 9781559708265.

Viitteet

Kirjallisuutta
  • Bradley, Michael: Salaseurojen käsikirja. Suomentanut Annukka Kolehmainen. Helsinki: Helmi Kustannus, 2004. ISBN 951-556-058-6.
  • Reynolds, John Lawrence: Varjojen väki: Maailman salaseurojen historia. (alkuteos Shadow people: Inside history's most notorious societies, 2006.) Suomentanut J. V. Sappinen. Helsinki: Johnny Kniga, 2008. ISBN 978-951-0-33089-0.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.