Saksi-Coburg-Gotha

Saksi-Coburg-Gotha (saks. Sachsen-Coburg und Gotha) oli saksalainen kaksoisherttuakunta, joka koostui kahdesta saksilaisesta herttuakunnasta (Coburg ja Gotha), jotka olivat keskenään personaaliunionissa vuosina 1826–1918. Sitä hallitsi Saksi-Coburg-Gothan suku, joka kohosi 1800-luvulla myös usean muun Euroopan valtion hallitsijasuvuksi. Saksi-Coburg-Gotha kuului vuodesta 1871 osana Saksan keisarikuntaan.

Saksi-Coburg-Gothan herttuakunta Herzogtum Sachsen-Coburg und Gotha
1826–1918
lippu vaakuna
Saksi-Coburg-Gothan sijainti Saksan keisarikunnassa
Valtiomuoto	perustuslaillinen monarkia
Herttua	Ensimmäinen: Ernst I (1826–1844) Viimeinen: Charles Edward (1900–1918)
Pääkaupunki	Coburg ja Gotha
Pinta-ala
– yhteensä	1 977 km²
Väkiluku (1905)	242 000
– väestötiheys	122,4 / km²
Uskonnot	protestanttisuus, roomalaiskatolisuus
Viralliset kielet	saksa
Kansallislaulu	Heil unserem Herzog, heil
Infobox OK

Kun Saksin herttuakuntiin kuuluneen Saksi-Coburg-Altenburgin herttuakunnan hallitsijasuku sammui vuonna 1825, herttuakunta jaettiin. Saksi-Gothan alue annettiin seuraavana vuonna saman Wettinin hallitsijasuvun toiseen haaraan kuuluneelle Saksi-Gotha-Saalfeldin herttuakunnan hallitsija Ernst III:lle, joka luovutti samalla vastineeksi Saalfeldin alueen Saksi-Meiningenille. Ernst yhdisti herttuakunnat personaaliunionilla ja kruunautti itsensä uuden herttuakunnan ensimmäiseksi hallitsijaksi, Ernst I:ksi. Saksi-Coburg-Gotha sai vuonna 1852 ensimmäisen yhteisen perustuslain ja liittyi vuonna 1866 Saksan liittoon.[1]

Ernst I:n poika Ernst II kuoli vuonna 1893 lapsettomana, jolloin kruunu periytyi hänen veljensä Albertin jälkeläisille, jotka kuuluivat Ison-Britannian kuningashuoneeseen.[1] Herttuakunta menetti merkityksensä Saksan vallankumouksessa 1918 ja se lakkautettiin virallisesti 1920, jolloin se yhdistettiin Weimarin tasavallan osavaltiohin.