Saksanniemen marssi

Saksanniemen marssi on Saksanniemen järjestyslipuston vaiheista kertova marssilaulu. Senaattori Allan Serlachius perusti Saksanniemen järjestyslipuston vuonna 1917 kouluttamaan Suomeen omia poliisijoukkoja, koska maassa vallitsi sekasorto.[1][2] Marssissa on kaikkiaan 21 säkeistöä, jotka kuvaavat lipuston vaiheita perustamisesta aina sen muuttamiseen Uudenmaan rakuunarykmentiksi. Marssin sanoittaja ei ole tiedossa, mutta sen säkeistöt viittaavat todellisiin Saksanniemen järjestyslipuston tapahtumiin ja henkilöihin, kuten Hannes Ignatiukseen ja Gaston Ahrenbergiin. Marssin kertosäe on sama kuin tunnetummassa Vöyrin marssissa.

Laulun sanat on tallentanut sotilaskantakorttinsa väliin Saksanniemen järjestyslipustossa palvellut lappajärveläinen Niilo Hyytinen.

Sanat

1. Suomi vuonna seitsentoista
järjestyst’ ol’ vailla.
Punarosvot ryssän kanssa
hääräs kaikkialla.
Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko,
Lapuan ja Härmän loukko,
Vöyri, Kauhava ja muut!

2. Sotakomiteassapa
Ignatiuksen ukko
päätti panna punaryssäin
suut ja kädet lukkoon.
Hei ...

3. Suojaks’ armaan isänmaamme
kutsui joukot kokoon,
ensimmäiset miehet pantiin
Saksanniemen joukkoon.
Hei ....

4. Ratsumestar’ Ahrenbergi
aina meille näytti
kuinka kunnon ratsumiesi
tehtävänsä täytti.
Hei ...

5. Kuokkas-Pekka Saksanniemes’
"reilaan" komenteli
Heinström, Vilkman "voltit" meille
hiessään opetteli.
Hei ...

6. Päivät kaiket äksiisissä
pojat hitsin saivat
takalistot hieraantui
ja hellät oli paikat.
Hei ...

7. Kentän yli kiidättäissä
kura polvet peitti
usein koni ohjaajansa
kuravelliin heitti.
Hei ...

8. Nahkapojat viikonpäästä
näkivät jo unta
että saavat kannuksensa
ennen ensi lunta.
Hei ...

9. Kustassonni hauskapoika
lauloi että raikui.
Husaarista kertoillessaan
kämpän seinät kaikui.
Hei ...

10. Hernerokan kokit keitti
kovin makeaksi,
ilma siitä yöllä tuli
hieman sakeaksi.
Hei ...

11. Hevosetkin osan saivat
apettansa hotki
"Griselda" vain yllät
puri sekä potki.
Hei ...

12. Miekka vyöllä välähteli
harmaa oli jakku,
päässä meillä komea ol’
kolmikolkka hattu.
Hei ...

13. Porvoossa kun käveltiin
niin tyttöin’ silmät kiilsi
niinkuin miekka terävä
se sydäntämme viilsi.
Hei ...

14. Aika kului kohta kukin
tehtävänsä tiesi:
ryssää vastaan taistella
kuin oiva ratsumiesi.
Hei ...

15. Seitsestoista marraskuuta
saimme tulikasteen,
tusinalla berdaaneita
viittäsataa vastaan.
Hei ...

16. Saksanniemest’ lähdettihin
päivä oli harmaa
mieli oli synkkänä
ja maali epävarma.
Hei ...

17. Korkein johto Helsingissä
olojamme pohti
Käsky tuli johtajalle
Pohjanmaata kohti.
Hei ...

....
18. Lappajärven kirkonkylään
meidät majoitettiin
siellä vasta kivääreillä
joukot aseistettiin.
Hei ...

19. Tammisunnuntaina lähtiin
vihollista kohti
Monen Saksanniemen pojan
hurme hangess’ hohti.
Hei ...

20. Uudenmaan uljaat rakuunat
ne meistä rungon saivat.
Kunnialla pojat kesti
kaikki sodan vaivat.
Hei ...

21. Eläköön siis Saksanniemi,
valkoinen sen henki.
Eläköhön mielissä
se meidän lapsienki’.
Hei …

Lähteet
  1. Hannes Ignatius & Kaarle Soikkeli, Yleiskuva Suomen vapaussodasta, Otava 1925.
  2. Suomen historian pikkujättiläinen. Porvoo-Juva 1987

    Aiheesta muualla
    • Äänitearkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
    • Esko Koskela, Saksanniemen Järjestyslipusto, Lappajärven Ratsukoulu, Uudenmaan Rakuunarykmentti. Artikkeli julkaisussa Maanpuolustajain joulu 1969, s. 7-9
    • Saksanniemi 1917 -1932. Porvoo 1932. Niilo Hyytinen. Kun Lappajärvestä tuli "Järjestyslipuston" uusi koti.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.