Saksalainen keittiö

Peuranlihagulassia knöödelien, käristetyn sipulin ja karpalokastikkeen kera.

Schwarzwaldilainen kirsikkakakku.

Lihaa, varsinkin sianlihaa, syödään Saksassa paljon. Sianlihan syöjinä saksalaiset olivat vuonna 2000 maailmassa neljänsiä Tanskan, Tšekin ja Espanjan jälkeen[1] Makkaroita syödään sekä paistettuina että leivän päällä leikkeleinä. Erilaisia makkaroita tunnetaan yli 1 500, ja puolet maan lihankulutuksesta syödään makkaroina.[2]

Saksassa juodaan paljon olutta, joka on siellä niin juhlajuoma kuin seurustelujuomakin. Saksalaisella oluella on pitkät perinteet, ja sen valmistus on lähtöisin keskiajan munkkiluostareista. Baijerissa vietetään vuosittain Oktoberfest-olutjuhlia. Eteläisessä Saksassa tuotetaan viinejä, etenkin valkoviinejä. Tunnetuimpia tuottaja-alueita ovat Mosel, Rheingau ja Rheinhessen. Tärkein rypälelajike on riesling. Frankfurtin alueella tuotetaan paljon omenaviiniä.[3]

Peruna tuli Saksaan Frederik Suuren mukana, ja sitä syödään yleisesti ja monissa muodoissa. Useilla paikkakunnilla järjestetään erityisiä perunafestivaaleja perunannoston aikaan.[4] Hapankaali on säilyttänyt paikkansa suosittuna vihanneslisäkkeenä: saksalaiset syövät sitä vuosittain henkeä kohti 3,2 kiloa, kun Ranskassa kulutus on pienentynyt viidennekseen entisestä ja on enää alle kilon vuodessa.[5]

Spätzle on saksalainen pastaruoka, jonka valmistuksessa käytetään enemmän kananmunia kuin muissa pastoissa, ja se on myös tällöin muita nauhapastoja paksumpi. Spätzleiden kanssa syödään usein makkaraa ja linssejä.

Knöödelit ovat keitettyjä taikinamöykkyjä, jotka voidaan tehdä perunasta, korppujauhoista tai vehnäjahoista ja munista ja maidosta. Niitä syödään usein keitossa tai liharuoan lisäkkeinä. Itä- ja Pohjois-Saksassa tehdään myös lihatäytteisiä knödeleitä.[6]

• Ontto-Panula, Terhi & Puska, Raija: Ruokaa maailmalta. WSOY, 2005. ISBN 951-0-28720-2.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksalainen keittiö Wikimedia Commonsissa