Sako

Sotien jälkeen suojeluskuntajärjestö piti lakkauttaa, ja Sakon osakekanta lahjoitettiin Suomen Punaiselle Ristille[4]. Noina aikoina valmistettuja tuotteita olivat harpikot, wc-kannet, kenkien yölestit, kirveenvarret, tupakansytyttimet, huulipuikon hylsyt[4] ja kutomakoneet[3].

Viennin arvo ylitti kotimaan myynnin vuonna 1955, n.67% viennistä meni Yhdysvaltoihin, suosituimpana oli luodikko L46. Viennin kohdalla kannattaa huomata että Sako ei saanut ollenkaan hyötyä Neuvostoliiton markkinoista kuten monet muut suomalaiset yritykset ja että Sakon tuotteet menestyivät länsimaiden kuluttajatuotemarkkinoilla 1950-luvulla[5].

Nokia Oy:n edeltäjäyhtiö Suomen Kaapelitehdas Oy osti Sakon vuonna 1962 ja Nokia osti Tikkakoski Oy:n vuonna 1974[5]. Nokia yhdisti yhtiöt Oy Sako-Tikka Ab:ksi vuonna 1983[7]. Vuonna 1985 Sako-Tikka sulautettiin Nokiaan[5].

Nokian aseteollisuus ja Valmetin Tourulan tehdas (entinen Valtion Kivääritehdas) yhdistettiin vuonna 1986 Nokian ja Valmetin puoliksi omistamaksi Sako-Valmet Oy:ksi. Nimi muutettiin takaisin Sako Oy:ksi vuonna 1988.[8]

Pääartikkeli: Sako 75

1990-luvun alussa Sakon mallisto oli vanhentunut. Mallisto perustui sodan aikana suunniteltuun pienriistaluodikko L46:een, jonka pohjalta oli tehty ensin keskikokoinen L57 ja 1960-luvun alussa suurriistakivääri L61. Malliston elinkaari oli lopussa. Tuotteet eivät myyneet ja Sako jäi kilpailijoistaan jälkeen. Tuotteiden laadustakin oli alettu tinkiä, mutta se ei auttanut myymään aseita. [9]

Vuonna 1993 käynnistettiin Projekti 96, kokonaan uuden asemallin suunnittelu. Näin ei ollut tapahtunut lähes 50 vuoteen. Päätettiin tehdä maailman paras sarjavalmisteinen kivääri. Aseen pääsuunnittelija oli Juha Aalto.[9]

Työn pohjaksi Sako teetti historiansa suurimman markkinatutkimuksen. Yhdysvalloissa haastateltiin tuhatta metsästäjää. Tulos oli, että aseessa oli oltava mm. kolmiasentoinen varmistin, toimintavarma irtolipas ja mekaaninen hylsyn ulosheitto.[9]

Sakon tehtaalle ostettiin kaikki maailman parhaat metsästyskiväärit. Ne purettiin osiin ja tutkittiin. Niillä ammuttiin ja niiden parhaita puolia pohdittiin. Lopulta niitä ammuttiin yhä suuremmilla ylilatauksilla, kunnes aseet repesivät. Sen jälkeen myös palaset tutkittiin.[9]

Projekti 96:n ase suunniteltiin niin, että aseen räjähtäessä paine suuntautuu alas, tukki menee poikki, lipas lentää maahan, mutta ampuja säästyy.[9]

Uuden aseen synteettinen tukki oli lajissaan ensimmäinen.[9]

Uutuutta lähdettiin tarjoamaan nimellä Sako Experience, mutta se ei kelvannut amerikkalaisille asetoimittajille. Heidän mukaansa kaikissa maineikkaiden kiväärien malleissa oli oltava numero 7: Remington 700, Marlin 7, Ruger 77, Winchester 70. Sitten joku keksi, että Sako täyttää 75 vuotta, ja uudelle kiväärille oli löytynyt nimi.[9]

Noihin aikoihin rynnäkkökiväärien valmistus puolustusvoimille oli loppunut. Patruunoiden valmistus oli siirtynyt Sakolta Lapualle. Ilman uutta kysyntää noin sata työntekijää olisi jouduttu irtisanomaan.[9]

Sako 75 sai kuitenkin suuren suosion. Vanha mallisto voitiin ajaa alas. Sako 75 pelasti yhtiön talouden ja nosti Sakon takaisin maailman asevalmistajien kärkiriviin.[9]

Nokia myi osuutensa Sakosta Valmetille tammikuussa 1999. Valmetin ja Rauman fuusion myötä Sako siirtyi vuonna 1999 Metso-konserniin. Metso puolestaan myi Sakon vuonna 2000 italialaiselle asevalmistajalle Berettalle.[8]

Tikka T3 oli tarkoitettu Sako 75:n jatkajaksi ja se esiteltiin marraskuussa 2002 Yhdysvalloissa. Tikka T3 menestyi messuilla ja sen myynti oli jopa parempaa kuin odotettiin[5].

Vuonna 2004 Sako valmisti 2700 viallista asetta, jotka päästettiin myyntiin asti[10]. Niistä kuusi räjähti ammuttaessa ja vahingoitti kolmea ihmistä[10].

Sako valmisti vuonna 2017 joka päivä noin 60 000 patruunaa[4].

Vuonna 2020 Sako teki uuden tuotantoennätyksen 113000 kiväärillä ja 11 miljoonalla patruunalla. Miljoonas Tikka T3-kivääri valmistui myös vuonna 2020[11], tuolloin Sako työllisti 360 henkilöä[3].

Sakon liikevaihto on ollut nousussa: se on noussut vuoden 2010 n. 51 miljoonasta eurosta 91 miljoonaan vuonna 2015 ja vuonna 2020 Sako saavutti 98 miljoonan euron liikevaihdon[3].

Vuonna 2023 Suomen ja Ruotsin Puolustusvoimat allekirjoittivat Sakon kanssa puitesopimuksen yhteisestä käsiaseperheestä.[12] Huhtikuussa 2023 kerrottiin, että Viron puolustusvoimat hankkivat tarkkuuskivääreitä Sakolta.[13]