Sakari Kuusi

Onni Sakari Kuusi (vuoteen 1905 Granfelt; 10. kesäkuuta 1884 Helsinki18. lokakuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, oppiarvoltaan filosofian tohtori. Hän sai professorin arvonimen 1954.[1]

Professori Martti H. Haavio ja professori Sakari Kuusi Jyväskylän seminaarin historian luovutustilaisuudessa vuonna 1963.

Sakari Kuusen vanhemmat olivat lääketieteen lisensiaatti Aksel August Granfelt ja Amanda (Mandi) Lydia Cantell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1908, lisensiaatiksi 1914 sekä maisteriksi ja tohtoriksi 1923. [2]

Kuusi oli K. J. Gummeruksen toimitusjohtaja ja kirjallinen johtaja vuosina 1915–1924, Jyväskylän seminaarin suomen kielen lehtori 1924–1938 ja historian lehtori 1938–1954.[1] Hänen julkaisunsa kattavat varsinkin talous- ja paikallishistoriaa.[3] Hänen veljiään olivat muun muassa taloustieteen professori Eino Kuusi ja vakuutusneuvos Aarne Kuusi.[4][5]

Julkaisuja

  • Isonjaon alkuvaiheet Pohjanmaalla, väitöskirja. Historiallinen arkisto 24, 2. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1914
  • Keskisuomalaiset sotapolulla : kappale Suomen vapaussodan historiaa ; toimittanut Sakari Kuusi. Gummerus 1918
  • Suuria suomalaisia. 1, Mikael Agrikola, Erik Sorolainen, Gezeliukset, Daniel Juslenius. Gummerus 1927
  • Suuria suomalaisia. 2, Arvid Horn, Antti Chydenius, Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko, Henrik Gabriel Porthan. Gummerus 1928
  • Suuria suomalaisia. 3, Yrjö Maunu Sprengtporten, Kaarle Juhana Adlercreutz, Jaakko Tengström, Mattias Calonius, Robert Henrik Rehbinder. Gummerus 1928
  • Suuria suomalaisia. 4, Aadolf Iivar Arwidsson, Jaakko Juteini, Kaarle Aksel Gottlund, Elias Lönnrot. Gummerus 1929
  • Suuria suomalaisia. 5, Johan Ludvig Runeberg, Johan Vilhelm Snellman, Fredrik Cygnaeus. Gummerus 1930
  • Vaivaishoito Hollolan emäseurakunnassa vuosina 1721-1866. Eripainos Juhlajulkaisusta J. Gummerukselle ja M. Ruuthille. Helsinki 1930
  • Metsästyksestä vanhassa Hollolassa satakunta vuotta sitten. Hämeenmaa 2. Hämeenlinna 1931
  • Historian oppikirja : maalaiskansakouluja varten. Gummerus 1932, 6. painos 1947
  • Hollolan seudun vaiheet Hämeen heimon itsenäisyyden aikana : tekeillä olevasta Hollolan pitäjän historiasta. Tekijä, Helsinki 1933
  • Isojako Suomessa vuosina 1757-1809. Eripainos Suomen maanmittauksen historiasta. 1933
  • Maataloudelliset uudistusvirtaukset ja maanmittauslaitos Suomessa vuosina 1725 - 56. Eripainos Suomen maanmittauksen historiasta. 1933
  • Hollolan pitäjän historia : muinaisuuden hämärästä kunnallisen elämän alkuun 1860-luvulle. 1-2. WSOY 1935, 1937, 2. yhd. ja korj. painos Hollolan kunta, Hollola 1980
  • Kalevala : kansakouluja varten. Gummerus 1937, 4. painos 1960
  • Jyväskylän säästöpankin historia 1841-1941. Jyväskylän säästöpankki, Jyväskylä 1942
  • Kun Mäntyharjun kirkossa rukoiltiin Venäjän keisarin ja Ruotsin kuninkaan puolesta. Helsinki 1942
  • Aksel August Granfelt : elämä ja toiminta. Otava 1946
  • Toiminimi Joh. Parviainen 1856-1947 : muistojulkaisu Säynätsalon tehtaitten 50-vuotisen toiminnan johdosta. Enso-Gutzeit oy. Parviaisen tehtaat, Jyväskylä 1949
  • Kansakoulun historian oppikirja ; kirj. Sakari Kuusi, Lauri Elimäki. 7. täydellisesti uudistettu painos Sakari Kuusen aikaisemmasta oppikirjasta Gummerus 1951, 4. painos 1960
  • Historian opetusoppi. Gummerus 1954
  • Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Salama 1910-1960 ; kirj. Aarne Kuusi, Sakari Kuusi. Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Salama, Jyväskylä 1960
  • Wolmar Styrbjörn Schildt-Kilpinen : elämä ja toiminta. Gummerus 1962
  • Suomen rahapaja 1864-1964 : suomen rahapajan vaiheet : rahat ja mitalit : metalliraha ja sen valmistus ; kirj. Sakari Kuusi, Jouko Voionmaa ja Allan Soiniemi. Suomen rahapaja, Helsinki 1964
  • Miten Jyväskylän yliopisto syntyi? : Jyväskylän yliopistokysymyksen ja yliopistoyhdistyksen historia - Wie entstand die Universität Jyväskylä : Eine Geschichte der Universitätsfrage und der Universitätsgesellschaft. Studia historica Jyväskyläensia 6. Jyväskylän yliopisto : Jyväskylän yliopistoyhdistys, Jyväskylä 1967

Lähteet

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.