Sais

Sais sijaitsi Niilin suiston länsiosassa Niilin läntisimmän eli Kanobikos-suuhaaran (Kanopoksen suuhaaran) varrella sen itäpuolella.[2][3][7] Nykyisin sen paikka on Rosettan haaran itäpuolella.[8] Kaupunki oli nostettu ylemmäksi keinotekoisilla pengerryksillä, jotka suojelivat sitä tulvilta. Tämän seurauksena se muodosti huomattavan kukkulan muutoin tasaisemmalla alueella.[2] Kaupungin lähellä sijaitsi järvi, josta on edelleen jäljellä vähäinen osa nykyisen kylän pohjoislaidalla.[2]

Sais oli osan ajasta paikallinen keskus ja osan ajasta koko Ala-Egyptin keskus, riippuen Ala-Egyptin poliittisesta tilanteesta. Manethon mukaan kaupunki sai nimensä faaraosta nimeltä ”Saites” (sama kuin Salitis?).[2] Kaupungin asukkaista käytettiin etnonyymejä Saitēs (Σαΐτης) ja Saitis (Σα̈ῖτις).[2]

24. dynastiaan kuului saislainen faarao Bakenrenef (kreikkalaisittain Bokkhoris).[2] Sais oli Egyptin pääkaupunkina 26. dynastian aikaan eli kaupungista nimensä saaneella saisilaisella kaudella 672/664–525 eaa.[9][10] Tuohon aikaan kaupunkia rakennettiin ja laajennettiin huomattavasti.[4] Dynastian merkittävämmät faaraot olivat Psametik I (Psammetikhos) ja Ahmose II (Amasis). 28. dynastian ainoa faarao Amenirdisu (Amyrtaios) oli saislainen, ja saislainen hallinto päättyi hänen mukanaan vuonna 399 eaa.[2]

Neith-jumalattaren patsas. Louvre.

Sais oli Egyptin merkittäviä uskonnollisia keskuksia.[2] Se oli Egyptissä ensimmäisen dynastian ajoista lähtien palvotun Neith-jumalattaren kulttipaikka. Neith oli kaupungin suojelija, jota pidettiin sodan jumalattarena, minkä vuoksi kreikkalaiset kuten Herodotos, Platon ja Diodoros Sisilialainen samastivat tämän Atheneen.[10][3] Kaupungissa palvottiin myös Isistä, johon Neithkin on joskus on samastettu; lisäksi tämä on samastettu myös Nunetiin. Kaupungissa toimi oraakkeli.[2]

Herodoros mainitsee Saiksen vuotuiset juhlat egyptiläisen kalenterin kolmantena suurena juhlana. Sitä vietettiin yöaikaan, ja siihen kuului lamppujen sytyttäminen osallistujien talojen ympärille palamaan koko yön. Juhlaa vietettiin todennäköisesti joko kevät- tai syyspäiväntasauksen aikaan.[2][11] Samana yönä suoritettiin ilmeisesti Isiksen mysteerit.[2] Herodotos kertoo, että Saiksen temppelissä sijaitsi Osiriksen hauta, vaikka ei mainitsekaan jumalaa nimeltä, ja että jumalan salaperäinen kärsimysnäytelmä toistui yöllisissä mysteereissä temppelin läheisellä järvellä, jota mahdollisesti pidettiin porttina tuonpuoleiseen.[12]

Saiksessa, kuten muissakin Egyptin uskonnollisissa keskuksissa, harjoitettiin lääketiedettä.[13] Se oli myös muilla aloilla egyptiläisen oppineisuuden keskuksia. Pythagoras vieraili kaupungissa Amasiksen aikana.[2][14] Ateenalainen Solon keskusteli saislaisen papin Sonkhiin kanssa suunnilleen samoihin aikoihin.[2][15] Platonin Timaioksen ja Kritiaan mukaan Solon kuuli kaupungin papeilta legendan Atlantiksesta sekä ateenalaisten varhaisista vaiheista ennen Deukalionin tulvaa.[2][16]

Pappi Udjahorresnen patsas Saiksesta, n. 525–404 eaa.

Saislaisen dynastian faaraoilla oli muutoinkin läheiset suhteet kreikkalaisiin. Psametik käytti kreikkalaisia palkkasotilaita ja kasvatti omat poikansa kreikkalaiseen sivistykseen. Kaupungissa oli paljon kreikkalaisia, jotka asuivat omassa kaupunginosassaan. Manethon mukaan Saiksen kreikkalaisilla oli omat virkamiehensä ja lakinsa. Kaupungilla oli läheiset suhteet erityisesti Ateenaan, ja kaupunkeja yhdisti yhteinen Neith-Athenen kultti. Saiksen papit vaikuttavat olleen halukkaita yhdistämään itsensä ateenalaisiin löytämällä erilaisia yhtäläisyyksiä ateenalaisten ja egyptiläisten käytänteiden välillä.[2]

Myöhempinä aikoina tunnettiin jopa tarina, että Kekrops olisi ollut saislainen ja perustanut Ateenan Saiksen siirtokuntana. Toisen version mukaan Sais olisikin ollut Ateenan siirtokunta.[2] Diodoros kertoo epäjohdonmukaisesti kummatkin versiot.[2][17] Toisen hän kertoo niin, että ateenalaiset olisivat rakentaneet Saiksen ennen Deukalionin tulvaa. Vaikka useimmat kreikkalaiset kaupungit tuhoutuivat tämän katastrofin seurauksena, kuten esimerkiksi Ateena, niin Sais ja monet muut Egyptin kaupungeista olisivat selviytyneet siitä. Timaioksessa ja Kritiaassa Platon kuitenkin torjuu ajatuksen suuresta tuhotulvasta, ja sanoo sen johtuneen suurista mutta paikallisista rankkasateista, antaen sille näin luonnollisen selityksen. Hän myös mainitsee kaupungin olleen Egyptiä 570–526 eaa. hallinneen Amasiksen syntymäpaikka.[18]

Amasis rakennutti Saikseen monia julkisia rakennuksia ja laajensi Neithin temppeliä muun muassa rakennuttamalla siihen suuren porttirakennuksen. Hän myös siirrätti sinne Elefantinesta suuren pyhäkön, mihin meni kolme vuotta. Sitä ei kuitenkaan koskaan pystytetty Saikseen, ja kun Herodotos kävi Egyptissä, sen osat lojuivat edelleen maassa temppelin edustalla.[2][19] Amasiksen jälkeen kaupungin merkitys väheni, eikä se ollut erityisen merkittävä sen enempää persialaisvallan aikana kuin hellenistisellä tai roomalaisellakaan kaudella.[2]

Kaupungin arkeologisia kaivauksia ovat suorittaneet Egypt Exploration Society vuodesta 1997 ja Durhamin yliopisto vuodesta 1999.[4][9]

Jean-François Champollionin piirros Saiksen raunioista vuodelta 1828.

Saista ympäröi yli 20 metriä paksu tiilimuuri, joka sulki sisäänsä noin 710 × 600 metrin kokoisen alueen.[2] Kaupungissa oli suuri Neithille omistettu temppeli,[4] jonka seinät ja pilarit olivat Platonin Kritiaassa ja Timaioksessa antamien kuvausten mukaan Solonin päivinä täynnä kuvakirjoitusta eli hieroglyfejä. Plutarkhos mainitsee temppelin seinissä lukeneen muun muassa ”Minä olen kaikki, joka on ollut ja on, ja tulee olemaan, ja minun verhoani ei kuolema ole tähän mennessä raottanut”. Piirtokirjoitus julisti myös Neithin olevan auringon äiti.[2][20] Nykyään temppelistä on jäljellä enää vain sen kivijalka.[8]

Kaupungista on muutenkin jäljellä suhteellisen vähän, sillä sen rakennukset purettiin myöhempinä aikoina lähes täysin, jotta niiden tiilejä voitiin käyttää lannoitteena (sebakh).[10] Kaivauksissa on kuitenkin löydetty rakennusten jäänteitä faaraodynastioiden ajalta sekä hellenistiseltä ja roomalaiselta kaudelta, mukaan lukien hellenistis-roomalainen kylpylä.[9] Saiksen löytöihin lukeutuu myös sen kuningashautoja, jotka sijaitsivat poikkeuksellisesti temppelin yhteydessä, sekä kaupunkilaisten nekropolis, joka sijaitsi muurin ulkopuolella.[2]

Joitakin kaupungista löytyneitä veistoksia on museoissa.[4] Lisäksi on esitetty, että nykyisin Roomassa oleva Minervan obeliski sekä Urbinon obeliski olisivat peräisin Saiksesta.[21]

• Wilson, P.: The Survey of Sais (Sa el-Hagar) 1997-2002. London: EES, 2006.
• Wilson, P.: Sais I. The Ramesside -Third Intermediate Period at Kom Rebwa. London: -, 2011.
• Wilson, P.: Sais II. The Prehistoric Period at Sa el-Hagar. London, 2014: -.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sais Wikimedia Commonsissa