Sairashuoneenkatu

Sairashuoneenkatu (ruots. Lasarettsgatan) on Turun katu, joka sijaitsee VIII kaupunginosassa Kakolanmäen koillispuolella ja Portsan puutaloalueen koillislaidalla. Se alkaa Linnankadulta ja päättyy risteykseen, jossa Ratakatu vaihtuu Ratapoluksi. Se on pituudeltaan vajaat 800 metriä.[1] Katu oli aiemmin nimeltään Lasaretinkatu, ja siitä yleisemmin käytetty nimi Sairashuoneenkatu virallistettiin vuonna 1981. Katu sai nimensä sen ja Linnankadun kulmassa 1780-luvulta vuoteen 1881 toimineen läänin yleisen sairaalan eli lasaretin mukaan.[2]

Sairashuoneenkatu 18:n ja 20:n puutaloja. Kauempana Sairashuoneenkatu 22:n ja 24:n kerrostalot sekä Sairashuoneenkatu 26:n puutalo.

Sairashuoneenkatu risteää Eerikinkadun, Mikonkadun, Sofiankadun, Puutarhakadun ja Rauhankadun kanssa.[1] Ainoa liikennevaloilla varustettu risteys on Puutarhakadun kanssa, ja se on myös ainoa risteys, jonka poikki kulkee paikallisbusseja[3]. Asuintalojen lisäksi kadun varrella sijaitsevat Mikaelinkirkko, Turun oikeustalo ja Turun poliisitalo.

Rakennuskanta
Sairashuoneenkatua Linnankadulta päin kuvattuna vuonna 1957. Etualan puutalot ovat yhä paikallaan. Sairashuoneenkatu 3:ssa näkyy SKDL:n järjestötalo. Sairashuoneenkatu 5:een on rakenteilla kerrostalo.
Turun oikeustalon pääsisäänkäynti.
Oikealta lukien Sairashuoneenkatu 14, 12 ja 10.

Sairashuoneenkadun ja Linnankadun kulmauksessa on 1800-luvulta peräisin olevia puutaloja. Niitä vastapäätä on Arthur Kajanuksen suunnittelema, vuonna 1891 valmistunut August Wicanderin korkkitehdas, joka nykyisin on sen viereen vuonna 1997 valmistuneen, Pekka Pitkäsen suunnitteleman Turun oikeustalon käytössä.[4][5] Korkkitehtaan paikalla sijainneessa puutalossa toimi 1780-luvulta alkaen vuoteen 1881 saakka sairaala.[6] Sairashuoneenkatu 3:een valmistui puutalo vuonna 1844. Sen paikalle Eerikinkadun kulmaan valmistui vuonna 1950 SKDL:n järjestötalo, joka oli myös suosittu tanssipaikka. SKDL:n ja kaupungin vuokrasopimus lakkautettiin vuonna 1974 ja talo purettiin 1980-luvun alussa. Paikalle valmistui Sairashuoneenkadulta Puistokadulle ulottuva poliisitalo vuonna 1985.[7]

Eerikinkadun ja Puutarhakadun risteysten välillä Sairashuoneenkadulla on asuinkerrostaloja.[1][8] Korkein niistä on Eerikinkadun päässä näkyvä, vuonna 1955 valmistunut Asunto Oy Eerikinportti, jonka korkeampi osa on 11-kerroksinen.[9] Sen paikalta puretuista puutaloista vanhin oli vuodelta 1830 ja luultavasti Charles Johnssonin suunnittelema.[10] Sen viereisellä tontilla Sairashuoneenkatu 8:ssa on Alexander Nyströmin suunnittelema, vuonna 1911 valmistunut jugendtyylinen asuinkerrostalo. Sen sisäpihalla on Erik Johan Wennerqvistin suunnittelema, vuonna 1831 valmistunut puutalo, joka on viimeisenä säilynyt vanhan lasaretin rakennus. Sairashuoneenkatu 10 b:ssä on myös vuodelta 1911 peräisin oleva asuinkerrostalo, joka on Adrian Thomanderin suunnittelema.[11]

Sairashuoneenkatu 5:n 1830- ja 1850-luvuilta peräisin olleiden puutalojen tilalle valmistui Asunto Oy Eerikinkatu 41 vuonna 1957.[12] Sairashuoneenkatu 7:ään rakennettiin puutaloja vuonna 1844 mutta ne purettiin suurempien puutalojen tieltä. Vuodelta 1890 olleen Arthur Kajanuksen suunnitteleman puutalon ja tontin muiden rakennusten paikalle valmistui Kiinteistö Oy Mikonkatu 4:n kerrostalo vuonna 1962.[13] Sairashuoneenkatu 9:ssä sijaitsi Pehr Johan Gylichin suunnittelemia puutaloja vuosilta 1851 ja 1861, ja niiden tilalle valmistui vuonna 1963 Pekka Pitkäsen suunnittelema Asunto Oy Mikonahteen kerrostalo, jonka piha-alue suurine puineen on Sairashuoneenkadun ja Mikonkadun kulmauksessa.[14] Sairashuoneenkatu 10:een on rakennettu 1910-luvun jugendtalojen rinnalle uusia kerrostaloja 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa.[15] Sairashuoneenkatu 11:n vuosilta 1861 ja 1877 peräisin olleet puutalot purettiin vuonna 1966 valmistuneen, Pekka Pitkäsen suunnitteleman Asunto Oy Mikonkartanon tieltä.[16] Sairashuoneenkatu 12:ssa sijaitsi vanhempien puutalojen rinnalla Adrian Thomanderin suunnittelema ja vuonna 1910 valmistunut kaksikerroksinen puutalo. Niiden tilalle valmistui vuonna 1967 Asunto Oy Sairashuoneenkatu 12:n kerrostalo.[17] Sairashuoneenkatu 13:een rakennettiin puutaloja 1880-luvulla. Puutarhakadun kulmatalo muutettiin liikerakennukseksi vuonna 1911 ja siinä toimi sittemmin Osuusliike Tarmolan myymälä. Paikalle valmistui Asunto Oy Sairashuoneenkatu 13:n kerrostalo vuonna 1967.[18] Sairashuoneenkatu 14:ssä oli vanhempien puutalojen lisäksi Pehr Johan Gylichin suunnittelema puinen asuintalo vuodelta 1861. Paikalle valmistui Asunto Oy Sairashuoneenkatu 14:n kerrostalo vuonna 1969.[19] Sairashuoneenkatu 16:n tontille rakennettiin 1830-luvulta alkaen, ja Puutarhakadun kulmatalo oli vuodelta 1863. Sisäpihalle rakennettiin 1910-luvulla makkaratehdas. Vanhojen rakennusten paikalle valmistui vuonna 1954 Dimitri Pantzopoulosin suunnittelema nelikerroksinen Asunto Oy Puutarhakatu 30.[20]

Mikaelinkirkko.

Puutarhakadun ja Rauhankadun väliseen kortteliin valmistui vuonna 1905 Mikaelinkirkko.[21] Sitä vastapäätä Sairashuoneenkatu 18:ssa ja 20:ssä ovat säilyneet 1880- ja 1890-luvuilta peräisin olevat, Portsan alueeseen kuuluvat puutalot, joista monet ovat Arthur Kajanuksen suunnittelemia.[22] Sairashuoneenkatu 15:n tonttia käytettiin pitkään perunapeltona ja osin kaatopaikkanakin, kunnes vuonna 1928 valmistui johtaja A. Elosen autopesula ja kolme vuotta myöhemmin bensiinijakeluasema. Tontilla toimi Suomalainen öljytehdas ja vuodesta 1953 Gulfin bensiinijakeluasema. Vanhat rakennukset purettiin 1950-luvun lopulla ja paikalle rakennettiin Asunto Oy Rauhankatu 19–21:n kerrostalo.[23] Puutarhakatu 24:ssä olleet vuonna 1907 valmistuneet työväen asuintalot korvattiin vuonna 1963 valmistuneella, Aarne Ehojoen ja Tauno Keiramon suunnittelemalla seitsenkerroksisella Asunto Oy Sairashuoneenkatu 24:n kerrostalolla.[24] Sairashuoneenkatu 26:ssa sekä sitä vastapäätä Sairashuoneenkatu 17:ssä ja 19:ssä on edelleen 1900-vuosikymmenellä valmistuneita puutaloja.[1]

Lähteet
  1. Sairashuoneenkatu Turun seudun opaskartta. Turun kaupunki. Viitattu 23.1.2022.
  2. Kupila, Sanna & Söderström, Marita (toim.): Turun katuja ja toreja – Nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään, s. 342, 382. Turun museokeskus, 2011. ISBN 978-951-595-150-2.
  3. Turun seudun joukkoliikenteen aikataulut 27.9.2021–24.4.2022. Turun seudun joukkoliikenne.
  4. Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 192. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2.
  5. Maunula, Leena: Arkkitehti Pekka Pitkäsen Turun oikeustalo sai kivipalkinnon Helsingin Sanomat. 14.11.1998. Viitattu 23.1.2022.
  6. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 158. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
  7. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 160–162. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
  8. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 163–179. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
  9. Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 193. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2.
  10. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 164–165. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
  11. Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 194. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2.
  12. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 163. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
  13. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 166–167. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
  14. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 168–169. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
  15. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 170–171. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
  16. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 173–174. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
  17. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 172. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
  18. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 175–176. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
  19. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 177. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
  20. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 178–179. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
  21. Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 184–185. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2.
  22. Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 186–187. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2.
  23. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 139. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
  24. Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 3, s. 140. Sammakko, 2013. ISBN 978-952-483-262-5.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.