Sairaanhoitopiiri
Sairaanhoitopiiri oli vuoteen 2022 saakka Suomen terveydenhoidossa hallinnollinen yksikkö, jonka tehtävänä oli tarjota jäsenkuntiensa asukkaille erikoissairaanhoidon palveluja.
Sairaanhoitopiirit määriteltiin erikoissairaanhoitolaissa. Viimeisimmätkin sairaanhoitopiirit aloittivat toimintansa erikoissairaanhoitolain voimaanpanolain nojalla vuonna 1991.[1] Erikoissairaanhoidon järjestämisvelvoite on kunnilla. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymät tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut jäsenkuntiensa asukkaille. Erikoissairaanhoitolain 3 § mukaan: "Kunnan, joka on kotikuntalain mukaan henkilön kotikunta, on huolehdittava siitä, että tämä saa tarpeellisen erikoissairaanhoidon terveydenhuoltolain mukaisesti. Tämän velvoitteen mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään".[2] Erikoissairaanhoidon lisäksi sairaanhoitopiirit vastaavat:
- ensihoidon järjestämisestä alueellaan
- kunnallisen terveydenhuollon tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta
- tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta alueellaan
- kunnallisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta.[3]
Sote-uudistuksessa 1.1.2023 sairaanhoitopiirit lakkasivat ja niiden tehtävät siirtyivät Uudellamaalla HUS-yhtymälle ja muualla Suomessa hyvinvointialueille.[4]
Piirit maakunnittain 2000–2022
Jokainen sairaanhoitopiiri kuului jonkin yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen.[5] Nykyiset sairaanhoitopiirit ovat:
Sen lisäksi Ahvenanmaalla on edelleen Ålands hälso- och sjukvård, joka on maakuntahallituksen alainen laitos. Ahvenanmaalla on 16 kuntaa.
Sairaanhoitopiirien alueet noudattelivat pääosin nykymaakuntien rajoja, seuraavin poikkeuksin:[6]
- Etelä-Savon maakunnassa Itä-Savo (Savonlinnan seutu) ja Lapin maakunnassa Länsi-Pohja (Kemi-Tornion seutu) oli eriytetty omiksi sairaanhoitopiireikseen.
- Uudenmaan maakunnassa sijaitsevat Pukkila ja Myrskylä kuuluivat Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin.
- Keski-Suomen maakunnassa sijaitseva Jämsä kuului Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin.
- Pirkanmaan maakunnassa sijaitseva Punkalaidun kuului Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin.
- Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva Kruunupyy kuului Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin.
- Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva Reisjärvi kuului Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin.
Ennen vuotta 2023 lakanneet sairaanhoitopiirit
| Sairaanhoitopiiri | Olemassa vuosina | Jäsenkuntia | Yliopistollinen sairaala |
|---|---|---|---|
| Helsingin sairaanhoitopiiri | 1991–1999 | 1 | Helsingin yliopistollinen keskussairaala |
| Uudenmaan sairaanhoitopiiri | 1991–1999 | 31 | Helsingin yliopistollinen keskussairaala |
Lähteet
- Erikoissairaanhoitolain voimaanpanolaki finlex.fi.
- Erikoissairaanhoitolaki 1.12.1989/1062 (Finlex Ajantasainen lainsäädäntö) finlex.fi.
- Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 33 ja 39 § finlex.fi.
- Sote-uudistuksen vaikutukset kuntien omaisuuteen Soteuudistus. Viitattu 4.3.2023.
- Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon erityisvastuualueista 156/2017 finlex.fi.
- Sairaanhoitopiirien jäsenkunnat (sairaanhoitopiirien jäsenkuntien lkm Manner-Suomessa vuosittain päivitettävästä excel-liitetiedostosta) 2021. Kuntaliitto,. Viitattu 23.3.2021 päivitetty.
Aiheesta muualla
- Mari Sjöholm (2020) Sairaanhoitopiirien tammi-joulukuu 2019 (pdf) (kuntaliitto.fi)