Saint-Domingue

Saint-Domingue oli Ranskan siirtomaa vuodesta 1659 vuoteen 1804, jolloin siitä tuli itsenäinen valtio tainonkielisellä nimellä Haiti.

Saint-Domingue
1625–1804
lippu vaakuna

Valtiomuoto Ranskan siirtomaa
Kuningas Ludvig XIII (1625–1643)
Ludvig XIV (1643–1715)
Ludvig XV (1715–1774)
Ludvig XVI (1774–1792)
Pääkaupunki Cap-Français (1711–1770)
Port-au-Prince (1770–1804)
Pinta-ala
– yhteensä 21 550 km² 
Uskonnot roomalaiskatolisuus
Kielet ranska, haiti
Valuutta Saint-Dominguen livre
Seuraaja Haitin ensimmäinen keisarikunta

Saint-Domingue on ranskalainen muoto espanjankielisestä nimestä Santo Domingo tai San Domingo. Espanja hallitsi koko Hispaniolaa eli nykyistä Haitin saarta vuodesta 1490 aina 1600-luvulle asti, jolloin ranskalaiset merirosvot alkoivat pystyttää tukikohtia saaren länsiosiin. Ryswickin rauhassa vuonna 1697 Espanja tunnusti saaren läntisen kolmanneksen ranskalaisen hallinnon.

Saint-Dominguesta kehittyi ranskalaisten hallussa erittäin vauras siirtomaa. Yksi vaurauden perusta olivat orjat, joita tuotiin tuhatmäärin Afrikasta. Ranskan vallankumouksen aattona Saint-Dominguessa oli noin 500 000 mustaihoista orjaa, 32 000 vapaata valkoihoista ja 28 000 värillistä. Kun vallankumoukselliset olivat vaatineet Ranskassa kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta, Saint-Dominguen mustaihoiset nousivat kapinaan ja plantaasien omistajien piti paeta. Monimutkaiset sosiaaliset ja poliittiset paineet purkautuivat kapinaliikkeinä, joissa eri ryhmät etsivät oikeutta ja tasa-arvoa vuodesta 1791 alkaen.

1. tammikuuta 1804 Haitista tuli itsenäinen tasavalta. Saint-Dominguessa alkanut kapina siirtomaahallintoa ja orjuutta vastaan oli ensimmäinen mustien johtama liike, joka tuloksena oli itsenäinen, mustien johtama valtio.

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.