Saikkalanjoen valuma-alue

Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) sijaitsee Sastamalassa, Nokialla ja Hämeenkyrössä Pirkanmaalla. Sen laskujoki Saikkalanjoki laskee Kuloveteen Piikkilänjärven lahdessa Salmin kylässä. Kulovesi kuuluu Kokemäenjoen alueeseen, joka virtaa Rautaveden kautta Kokemäenjokeen, joka on Kokemäenjoen vesistön (35) laskujoki. Se purkaa vetensä Selkämereen Porin edustalla Pihlavanlahdessa. Saikkalanjoen valuma-alueen pinta-ala on 259 km².[1][2]

Jakautuminen osa-alueisiin

Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) on toisen jakoavaiheen vesistöalue, joka on jaettu Kokemäenjoen alueesta (35.1). Valuma-alue on jaettu vielä kolmannen jakovaiheen vesistöalueisiin seuraavasti [1][3]:

Valuma-alueen kuvailu

Saikkalanjoen alaosan alue

Saikkalanjoki laskee Tupurlanjärveen ja se laskee Piikkilänjärveen Otamusjoen kautta. Otamusjoki on noin 550 metriä pitkä vuolle tai salmi. Kuloveden säännöstely on nostanut vedenkorkeuden Tupurlanjärvessä samalle tasolle Piikkilänjärven ja Kuloveden kanssa.[4]

Tupurlanjärveen laskee pohjoisesta Karpalistonjoki, jonka valuma-alueeseen kuuluu 11 järveä. Ne ovat Lamminjärvi, Kankari, Vähäjärvi, Iilijärvi, Pahalammi, Kalliojärvi, Vatajanlammi, Ahmausjärvi, Ilveslammit, Kelhäjärvi ja Ruutananlammi.[1][4]

Saikkalanjoki laskee Mätiköstä Tupurlanjärveen. Se on syntynyt jääkauden jälkeen kallioperään syntyneeseen murrokseen, joka on keskimäärin 50 metriä syvä. Jääkauden lopussa sulamisvesien huuhtomat murrokset täyttyivät keveillä sedimenteillä ja kun joen vedet huuhtoivat niitä pois, syntyi nykyinen jyrkkäpiirteinen maisema.[5] Siihen yhtyy sekä pohjoisesta että etelästä ojia, joista osa on myös järvien laskuojia. Sulkuihin on merkitty liittymiskohtien matka Saikkalanjoen suistosta. Laskuojat ovat:[1][4]

  • Rätikkö on Särkijärven laskuoja.
  • Myllylampi on siihen putoavan Saikkalankosken suvanto. Saikkalankoskeen pysähtyi aikoinen laivaliikenne ja sen 3,1-metriseen koskeen rakennettiin vuonna 1912 mylly. Koski on nykyään perattu.[6]
  • Ennen Tiisalanlampea jokeen yhtyy etelästä Ahvenusjärven ja Ujalammin yhteinen laskuoja.
  • Pohjoisesta, lähes samaan kohtaan, laskee pohjoisesta Jänninoja, joka on Jännin, Sorvijärven ja Matolammin yhteinen laskuoja.

Mätikön alue

Mätikön alueeseen kuuluvat Mätikkö itse ja siihen pohjoisesta laskevat Siilijärvi, Iso-Köhkörö ja Pikku-Köhkörö Uotsolan taajamasta. Alueeseen kuuluvat myös Karinjoki ja Hiusjoki (molemmat aikaisemmin nimeltään Hyynilänjoki), jotka kuuluvat Saikkalanjoen valuma-alueen pääuomaan, sekä Hiusjoen lähdejärvi Lamminjärvi.[7]

Mäitkköön laskee myös Myllyoja, joka tuo Kirkkojärven valuma-alueen vedet. Karijoki muuttuu Hiusjoeksi Hyynilän kylässä, jossa jokeen yhtyy oikealta Kortejärven valuma-alueen vedet.[7]

Hahmajärven alue

Hahmajärven alueen vedet virtaavat Hahmajärvestä Tomulanjokea myöten Lammijärveen, joka kuuluu Mätikön valuma-alueeseen. Hahmajärvestä yläjuoksulle päin olevat Pukaranjoen vesistöt, lukuun ottamatta Kyröjoen sivuhaaran valuma-aluetta, kuuluvat Hahmajärven alueeseen. Valkijärvi laksee Hahmajärveen ja samoin tekee Iso-Hustun ja Pikku-Hustun yhteinen laskuoja. Haimalainen laskee Pukaranjokeen ennen Kyröjoen yhtymäkohtaa ja Mustajärvi laskee siihen yläjuoksulla.[8]

Kirkkojärven valuma-alue

Kirkkojärven valuma-alueen laskuoja on 2,9 kilometriä pitkä Myllyoja, joka laskee Mätikköön. Myllyojan jyrkin kohta on Selkeen kartanon kohdalla. Valuma-alueen pinta-ala on 43 km² ja sen kaikki vedet kerääntyvät Kirkkojärveen. Horvonoja on Hikijärven ja Leivinlammin alueen laskuoja, joka tuo mukanaan luoteisosan alueen vedet. Lounaiset vedet laskevat Kirkkojärveen 1,8 kilometriä pitkää Eskolanjokea myöten, joka on Kallojärven laskuoja. Kallonjärveen laskee etelästä ylängöllä sijaitseva Ahvenjärvi.[1][9]

Kortejärven valuma-alue

Hyynilänjoki jaetaan kahdeksi erinimiseksi joeksi siinä kohdassa, missä Hyynilänjärven 800 metriä pitkä laskuoja yhtyy siihen oikealta. Tämä Kortejärven valuma-alue on pinta-alaltaan 24 km² ja alueen laskuoja on vain 800 metriä pitkä. Nummijoki tuo Hyynilänjärveen vedet Kortejärvestä ja siihen yhtyy oikealta Kankaanoja, joka tuo Hyynilänkankaan takaa Kilkansuon vedet. Kortejärvi kokoaakin muiden vesistöjen vedet. Sen luoteiskärkeen laskee Alinen Äimäjärven ja Ylinen Äimäjärven yhteinen laskuoja. Kortejärven koillisosaan laskee Pohjasjärven, Tyynysjärven ja Ruskeenjärven yhteinen laskujoki.[1][10]

Kyröjoen valuma-alue

Kyrönjoki yhtyy Pukaranjokeen oikealta ennen sen lakemista Hahmajärveen. Kyrönjoen valuma-alueen pinta-ala on 37 km² ja se laskee 9,7 kilometriä Alhonjärvestä Hämeenkyrön puolelta. Sen laskuoja alkaa Mustanmyllynjokena, joka laskee sitten pieneen Ala-Tervajärveen. Ennen sitä sivulla sijainnut Tervajärvi laskee Mustanmyllynjokeen laskuojanaan Karinoja. Nukarinkulman kylän jälkeen joki siirtyy Sastamalan puolelle muuttuen Kyrönjoen nimelle. Kintuksen kylän Käkijärvi laskee jokeen Hämeenkyrön puolelta, mutta seuraava Kintusjärvi laskee jokeen laskuojanaan Luojuunoja.[1][11]

Lähteet

Viitteet

  1. OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.1.2015.
  2. Saikkalanjoen valuma-alue (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  3. Järviwiki: Saikkalanjoen valuma-alue, 1.1.2015
  4. Tupurlanjärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  5. Kejonen, Aimo & al.:Maaperäkartan selitys, karttalehti 2121 12, 2004
  6. Koski-inventointi: taulukko (Arkistoitu – Internet Archive), julkaisusta Vesihallituksen tiedostus 188, 1980
  7. Mätikkö, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  8. Hahmajärven alue, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  9. Kirkkojärvi, Uotsola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  10. Kortesjärven va, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  11. Kyrönjoen valuma-alue, Sastamala, Hämeenkyrö (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.