Sahelinpaksujalka
Sahelinpaksujalka (Burhinus senegalensis) on afrikkalainen kahlaaja. Lajin nimesi ja kuvaili William Swainson Senegalista 1837.
Sahelinpaksujalka | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
Heimo: | Paksujalat Burhinidae |
Suku: | Paksujalat Burhinus |
Laji: | senegalensis |
Kaksiosainen nimi | |
Burhinus senegalensis |
|
Alalajit | |
|
|
Katso myös | |
Sahelinpaksujalka Wikispeciesissä |
Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 32–38 cm ja siipien kärkiväli 75–80 cm. Suuresti paksujalan näköinen tukevatekoinen kahlaaja. Eroaa paksujalasta harmaamman höyhenpuvun, pääosin mustan nokan ja naaman tummempien juovien parusteella. Sukupuolet ovat samannäköisiä.
Esiintyminen
Laikuttainen esiintymisalue kattaa Saharan eteläpuolisen alueen Afrikasta eli lähinnä Sahelin, sekä Egyptissä Niilin laakson. Maailman populaatio on kooltaan 20 000–50 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen. Paikkalintu, joka sadekausien välissä voi siirtyillä lyhyitä matkoja. Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Elinympäristö
Monenlaiset kuivat avomaat ja harvat metsät, pensaikot, jopa puutarhat. Suosii veden läheisyyttä, toisin kuin paksujalka.
Lisääntyminen
Pesä on tavallisesti avoimesti maassa tai kalliolla, joskus rakennuksen katolla. Munia on 2. Molemmat puolisot hautovat. Poikaset viipyvät pesässä pari-kolme päivää ja etsivät sitten itse ruokansa.
Ravinto
Pääasiassa hyönteiset ja äyriäiset, myös nilviäiset, lierot, sammakot ja pikkunisäkkäät.
Lähteet
- Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
- Kuva
Viitteet
- BirdLife International: Burhinus senegalensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.5.2014. (englanniksi)