Sagelvan kalliopiirrokset

Piirrokset on piirretty hiomalla gneissisen silokallion pinta rikki käyttäen kivityökaluja. Piirroskohde sijaitsee nykyisen Sagelvan joen läntisellä rannalla, joka viettää jyrkästi jokeen. Sagelva laskee Nervatnetin järven vedet Sagfjordeniin merelle.[4]

Norjassa vallitsee melko suuri yksimielisyys siitä, että kalliopiirrokset tehtiin useimmiten veden äärelle. Kuvioiden piirtämisen aikaan merenpinta oli nykyistä ylempänä. Jääkauden jälkeinen maankohoaminen on nostanut piirroskentän korkeuteen, joka on 48 metriä merenpinnan yläpuolella. Jos piirrokset tehtiin aivan vedenpinnan yläpuolelle, ne on voitu tehdä siihen kun meri ulottui tälle korkeudelle tai koska tahansa maankohoamisen laskettua merenrannan kauaksi pohjoiseen. Kuvien tyyli puolestaan viittaa norjalaisiin vanhoihin piirroksiin, joita tehtiin siellä mesoliittisen kivikauden aikana. Jos meri ulottui piirrosten alapuolelle, levisi se myös Nervatnetiin ja sen yläpuolisiin järviin, joita on 9 kilometrin matkalla useita.[3][5]

Piirrokset ajoitetaan tyylinsä perusteella ja maankohoamisen avulla noin 8700 BP eli 7800 eaa.. Skandinavian mannerjäätikkö oli siihen mennessä sulanut Islannin kokoiseksi jäätiköksi, jonka reuna sijaitsi tämän paikan lähettyvillä. Seutu itsessään oli ollut jäätöntä aluetta kauan, joka mahdollisti kasvillisuuden ja eläimistön vallata takaisin Norjan rannikon muita seutuja aikaisemmin. On siten hyvinkin todennäköistä, että myös täällä olisi voinut metsästää peruoja lisäelinkeinona. Vähän matkan päässä sijaitseekin preboreaalisen ilmastokauden asuinpaikka [1], jolla asian voi todistaa oikeaksi. Pyyntimenetelminä olisivat olleet peurojen pyyntikuoppien käyttö sekä vedestä metsästäminen. Nervatnetin vuono loi peuroille esteen niiden vaelluksilla ja niiden oli ylitettävä se yhdestä neljästä mahdollisesta kapeikosta. Sagelvan kohta oli kapeana siihen paras, ellei vuorovesi aiheuttanut virtauksia. Vuoroveden virtaukset aiheuttivat kapeikossa koskimaisen vuolteen, joka oli vaarallinen peuroille. Silloin olivat muut paikat mahdollisia, mutta ne vaativat pidemmän uintimatkan. Uivia peuroja metsästettiin todennäköisesti veneillä tai kajakeilla. Peuran kuvat liittynevät juuri tällaiseen metsästystapahtumaan.[3]

Kaksi peuraa ovat kalliolla nyvin näkyvissä.

Peurat on piirretty naturalistisesti ja oikean kokoisiksi. Läntinen kuva on 2,77 metriä pitkä ja 1,47 leveä korkea. Toinen peura on osittain sammaleen ja jäkälän peittämä. Se on 2,34 metriä pitkä ja 1,41 metriä leveä.[4]