Safed

Safedin muslimikaupunginosaa vuonna 1908.

Safed on joskus liitetty Josephuksen ensimmäisen juutalaissodan aikana linnoittamaan Sepph-nimiseen (Σεπφ) kaupunkiin Galileassa. Safed mainitaan myös Jerusalemilaisessa Talmudissa paikkana, josta annettiin tulimerkkejä uudenkuun ja eri juhlallisuuksien aikana Jerusalemin toisen temppelin kaudella. Talmudin mainintojen jälkeen Safed katoaa pitkäksi aikaa historiankirjoista, kunnes se mainitaan taas ristiretkien yhteydessä nimellä Saphet vuonna 1140. Tuolloin sitä kuvailtiin Anjoun kreivi Fulkin rakennuttamana vahvana linnoituksena Akkon ja Genesaretinjärven välillä. Vuonna 1168 se luovutettiin temppeliherroille ja muslimihallitsija Saladin valtasi sen Hattinin taistelun jälkeen vuonna 1188. Aijubidit purkivat linnoituksen vuonna 1220, mutta temppeliherrat jälleenvaltasivat sen ja rakensivat linnan uudelleen vuonna 1240. Vuonna 1266 paikan valtasi puolestaan mamelukkihallitsija Baibars.[1]

Juutalaisen tunnetun matkailijan ja kirjailijan Benjamin Tudelalaisen vieraillessa kaupungissa vuonna 1170/1171 siellä ei asunut juutalaisia, mutta kaupunkiin oli muodostunut juutalaisyhteisö viimeistään seuraavan vuosisadan puolella. Vuonna 1481 Safedissa ja sen lähiseuduilla asui 300 juutalaista perhettä. Yhteisö kasvoi, kun alueelle saapui juutalaisia pakolaisia Espanjasta, josta heidät oli karkotettu vuonna 1492 ja sama kehitys jatkui Osmanien valtakunnan valloitettua alueen vuonna 1516. 1500-luvulla Safed oli juutalaisen mystisen kabbala-liikkeen keskus, jossa vaikutti esimerkiksi Isaac Luria. Kaupunki menestyi myös taloudellisesti ja vuonna 1563 sinne perustettiin orientin ensimmäinen kirjapaino. Juutalaisten lisäksi kaupungissa asui 1500-luvulla samarialaisia. Osmanien valtakunnan hallinto alkoi rapistua 1600-luvulta lähtien, mikä haittasi myös Safedin kehittymistä. Lisäksi vuonna 177 kaupunkia verotti kulkutauti ja vuonna 1759 iski maanjäristys, jossa kuoli 2 000 henkilöä. Olot paranivat hieman Galilean kuvernöörien Dhāhir al Omarin ja Jazzr Paššan kausilla vuosisadan loppupuolella, mutta beduiinien sodankäynti ja kulkutaudit ajoivat monet juutalaiset etenkin Jerusalemiin 1800-luvun alussa. Uusi maanjäristys vuonna 1837 tuhosi valtaosan kaupungin rakennuksista ja surmasi 5 000 asukasta. Kaupungissa vielä olleet rabbilaiset oppineet muuttivat Hebroniin. Vuonna 1845 kaupungissa asui vain 400 juutalaista, mutta olot paranivat vuosisadan loppupuoliskolla. Vuonna 1895 kaupungin asukasluku oli 12 820 ja heistä 6 620 oli juutalaisia.[1]

Britit valtasivat Safedin ensimmäisen maailmansodan aikana syyskuussa 1918. Tuolloin sen asukkaista 5 431 oli muslimeja, 2 986 juutalaisia ja 343 kristittyjä. Juutalaisten määrä pieneni 1930- ja 1940-luvuilla aina Israelin itsenäisyyssotaan saakka vuonna 1948. Juutalaiset Palmah-joukot ja paikalliset joukot valtasivat kaupungin 10–11. toukokuuta ja Safedin arabiväestö pakeni kodeistaan.[1]

Yksi tärkeimmistä Safedin nykyisen talouden osa-alueista on turismi. Alueen hotellit toimivat etenkin kesäkuukausien ajan ja alueen vuoristoilmaa mainostetaan terveellisenä. Kaupungin nähtävyyksiin lukeutuvat sen taiteilijakortteli ja sen taidegalleriat, sekä Raamattuun ja kabbalaan liittyvät museot. Kaupungin ympäristössä on pyhiinvaeltajia houkuttelevia juutalaisten pyhien miesten hautoja. Kesäisin kaupungissa järjestetään Klezmer-festivaali. Kaupungissa on myös esimerkiksi metalli-, tekstiili- ja elintarviketeollisuutta.[1]

Safedin asukasluku vuoden 2018 lopussa oli 35 715.[2] Tuhannet kaupungin asukkaat ovat peräisin Venäjältä ja Etiopiasta.[1]