Sadankomitea

Sadankomitea on suomalainen pasifistinen ja antimilitaristinen, puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton rauhanjärjestö. Sadankomitea on perustettu vuonna 1963. Tavoitteekseen se ilmoittaa muun muassa aseidenriisunnan, yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisen, yhteiskunnan militarististen rakenteiden purkamisen, turvallisuuspolitiikan muuttamisen sellaiseen suuntaan, että sen lähtökohtana on kansalaisten hyvinvointi, ihmisoikeudet, demokratia sekä kansainvälisen yhteistyön lisäämisen.

Sadankomitea
Perustettu 1963
Tyyppi kansalaisjärjestö
Vuonna 1967 Kalevi Seilonen (vas.), Tauno Tuomivaara ja Ilpo Saunio polttivat sotilaspassinsa tukeakseen aseista­kieltäytyjiä.

Sadankomitea on saanut vuosittain valtionavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Vuonna 2016 avustus oli 43 900 €.[1] Rauhantyön edistämisen määrärahoja on leikattu kahtena peräkkäisenä vuotena,[2] ja vuoden 2017 osalta momentti on poistettu kokonaan.[3] Rauhantyön rahoitus on tulevaisuuden osalta auki.

Historia

Sadankomitea-idean toivat Englannista Suomeen Kalevi Suomela ja Osmo Apunen. Esikuvana toimi Committee of 100 ja etenkin sen puheenjohtaja, filosofi Bertrand Russell. Uudelle rauhanjärjestölle synnytti tarpeen se, että muita rauhanjärjestöjä järjestöjä vierastettiin 1960-luvun ikäpolven parissa, Rauhanpuolustajia pidettiin Neuvostoliittoon kallellaan olevana ja kristillishenkistä Rauhanliittoa taas pidettiin vanhoillisena järjestönä.

Sadankomitealaiset korostivat puoluepoliittista ja uskonnollista sitoutumattomuuttaan. Järjestö arvosteli perinteistä ”automaattisesti opittua” isänmaallisuutta ja etsi rationaalisia perusteita turvallisuuspoliittiselle ajattelulle. Järjestön kasvun vuosia olivat etenkin 1964–1965. Vuonna 1966 perustettiin Ydin-lehti ajamaan sadankomitealaista asiaa. Sadankomitean ydinpiirin jäseniä olivat muun muassa Ilkka Taipale, Johan von Bonsdorff, Kati Peltola, Pekka Peltola sekä Jaakko Blomberg.

Sadankomitea puolusti aseistakieltäytymiseen yllyttäviä puheita helmikuussa 1969 pitänyttä Erik Schülleriä ja alkoi kerätä niin sanottua yllytysadressia vastustaakseen sitä, että aseistakieltäytymiseen yllyttäminen oli laitonta. Adressiin kirjoittivat nimensä esimerkiksi Kaj Chydenius, Jörn Donner, Ville Komsi, Pentti Laine, Paavo Lipponen, Ilkka Taipale ja Erkki Tuomioja.[4] Seurauksena olivat niin sanotut yllytysoikeudenkäynnit.

Perustajiin kuuluvan Kalevi Suomelan mukaan Sadankomitean hegemonia nuoren älymystön parissa murtui 1969–1970, kun vasemmisto järjestäytyi uudelleen Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen. Taistolaisuus nousi hallitsevaksi vasemmistolaiseksi suuntaukseksi yliopistomaailmassa. Järjestö jatkoi kuitenkin toimintaansa ja muun muassa Erkki Tuomioja toimi vaikuttajana komiteassa. Toimintaan toivat uutta intoa Yhdysvaltain keskimatkan ydinohjusten vastainen liikehdintä 1980-luvulla sekä Irakin sodan vastainen toiminta 2000-luvulla.

Toiminta

Sadankomitean puheenjohtajana toimii Johanna Kelhu ja varapuheenjohtajana Nora Luoma. Pääsihteerinä työskentelee Anni Lahtinen. Aiemmin puheenjohtajina ovat toimineet muun muassa Kalle Kallio, Jan Koskimies, Ville Hulkkonen, Outi Ojala, Kalevi Suomela, Maarit Sinervo, Ilkka Taipale, Risto Heiskala, Kimmo Kiljunen ja Folke Sundman. Järjestö julkaisee Pax-verkkolehteä yhdessä Suomen Rauhanliiton kanssa.

Rauhanpalkinto

Sadankomitea on jakanut vuodesta 1978 rauhanpalkinnon.[5] Se on jaettu yleensä itsenäisyyspäivänä. Palkinto on keraamikko Miia Kallion Rauhanlaiva.[6]

Rahoitus
Rahoituksen lähde 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[20] 10 000 € 10 000 € 10 000 € 10 000 € 10 000 € 10 000 € 10 000 €

Puheenjohtajat

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Sadankomitealiiton puheenjohtajina:[21]

Lähteet
  • Kansan Uutisten Viikkolehti 4.6.2004.
  • Metsämäki, Mikko & Nisula, Petteri 2006: Aktivistit: Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina. Helsinki: Edita.

Viitteet
  1. Valtionavustukset rauhantyön edistämiseen 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 10.10.2016. Viitattu 10.10.2016.
  2. OKM - Rauhantyön edistäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 10.10.2016. Viitattu 10.10.2016.
  3. Valtion talousarvioesitys 2017 Valtiovarainministeriö. Viitattu 10.10.2016.
  4. Metsämäki & Nisula 2006, 202.
  5. Aro, Jessikka: Presidentti Tarja Haloselle Sadankomitean rauhanpalkinto Yle Uutiset. 6.12.2013. Viitattu 6.12.2013.
  6. Erja Tuomaala: Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuroselle Sadankomitean rauhanpalkinto yle.fi, uutiset. 6.12.2019. Viitattu 6.12.2019.
  7. Sadankomitean rauhanpalkinto Turun Mikaelin seurakunnalle Pax.fi. 2007. Viitattu 8.12.2013.
  8. Söderman saa rauhanpalkinnon Iltasanomat. 5.12.2008. Viitattu 6.12.2013.
  9. Sadankomitean rauhanpalkinto Siemenpuulle HS.fi. 6.12.2009. Viitattu 6.12.2013.
  10. Sadankomitean rauhanpalkinto Sovittelufoorumille sadankomitea.fi. 2010. Viitattu 6.12.2013.
  11. Sadankomitean rauhanpalkinto Ritva Siikalalle ja Kassandralle sadankomitea.fi. 2011. Viitattu 6.12.2013.
  12. Sadankomitean rauhanpalkinto Vapaa liikkuvuus -verkostolle TS.fi. 4.12.2012. Viitattu 6.12.2013.
  13. Sadankomitean rauhanpalkinto EAPPI-ohjelmalle sadankomitea.fi. Arkistoitu 16.1.2015. Viitattu 6.12.2014.
  14. Sadankomitean rauhanpalkinto bloggaaja Sakari Timoselle sadankomitea.fi. 4.12.2015. Sadankomitea.fi. Arkistoitu 17.6.2016. Viitattu 6.12.2015.
  15. Sadankomitean rauhanpalkinto Kyyjärven kunnalle | Sadankomitea.fi www.sadankomitea.fi. Arkistoitu 19.3.2017. Viitattu 18.3.2017.
  16. Sadankomitean rauhanpalkinto Radinet-hankkeelle Sadankomitea.fi. Arkistoitu 15.6.2018. Viitattu 15.6.2018.
  17. Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille Sadankomitea. 5.2.2019. Viitattu 6.12.2019.
  18. Sadankomitean rauhanpalkinnon saa sovittelija Miriam Attias Sadankomitea. Viitattu 6.12.2020.
  19. Kanerva, Arla: Sadankomitean rauhanpalkinto ohjaaja Ville Suhoselle, jonka dokumenttielokuva kertoo aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen lyhyestä elämästä Helsingin Sanomat. 6.12.2021. Viitattu 24.12.2021.
  20. Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 24.5.2018. Viitattu 23.5.2018.
  21. Kristiina Hallman: Tottelisinko? Suomalaista sadankomiteaa vuodesta 1963, s. 181–184. Suomen Sadankomitealiitto, Helsinki 1986.

    Kirjallisuutta
    • Hallman, Kristiina: Tottelisinko? Suomalaista Sadankomiteaa vuodesta 1963. Helsinki: Suomen sadankomitealiitto, 1986. ISBN 951-9372-14-8.
    • Kallio, Kalle & Metsämäki, Mikko (toim.): Pasifistin taskukirja. Helsinki: Suomen sadankomitealiitto, 2003. ISBN 951-9372-22-9.
    • Sumuvuori, Johanna (toim.): Rauhan ytimessä: Sadankomitea 50 vuotta. Helsinki: Into Kustannus, 2013. ISBN 978-952-264-264-6.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.