Saaroinen (Korpiselkä)

Saaroinen on kylä Joensuun kaupungin itälaidalla Venäjän rajalla. Saaroinen on entisen Korpiselän kunnan kylä, jonka itäosa luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944. Saaroinen sijaitsee Korpijärven pohjoisrannalla nykyisen valtakunnanrajan tuntumassa noin 70 kilometriä Joensuun keskustaajamasta kaakkoon. Venäjän puolelle jääneeseen, nykyisin tyhjillään olevaan, Korpiselän kirkonkylään matkaa on alle kymmenen kilometriä. Saaroisten naapurikyliä ovat Hoilola, Mannervaara, Ruhovaara ja Korpijärven eteläpuolella Meriinaho sekä luovutetulle alueelle jääneet Korpiselän kirkonkylä sekä Hominvaara ja Tšiipakka Korpijärven itä- ja eteläpuolella.

Ennen alueluovutuksia Saaroisten kautta kulki maantie Korpiselän kirkonkylästä Hoilolan kautta Värtsilään, jolta Saaroisten kohdalla erkani kylätie Korpijärven rantaan.[1] Moskovan rauhan raja jätti Saaroisen ja muut Korpiselän Suomen puolelle jääneet kylät ilman tieyhteyttä muuhun Suomeen, sillä Korpiselkä–Hoilola–Värtsilä maantien molemmat päät jäivät luovutetulle alueelle. Tieasiaan saatiin parannus vasta vuonna 1948, kun tieyhteys Hoilolasta Tuupovaaran Öllölään valmistui.[2] Nykyisin Hoilolasta seututie 500:lta Saaroisten kautta itärajalle johtavan maantien numero on 15 634.[3]

Korpijärven seudulle perustettiin Hoilolan kansakoulu vuonna 1909 ja se aloitti toimintansa Saaroisten kylässä vuokratiloissa.[4] Varsinaisen koulun paikasta käytiin pitkään keskustelua Hoilolan ja Saaroisten kylien välillä. Koulupiiriin kuului tuolloin vielä Tšiipakka, jonka vuoksi koulu rakennettiin vuonna 1914 koulupiirin keskelle Korpijärven rantaan Saaroisten Jeskasenniemeen.[4] Alueluovutuksissa koulu jäi Suomen puolelle, mutta koulun alueen kuuluminen rajavyöhykkeeseen vaikeutti liikkumista.[2]

Historia

Saaroisten kylä perustettiin 1500-luvulla,[5] jolloin alue kuului Venäjälle. Saman vuosisadan loppupuolella kylä kärsi sodista ja vuonna 1617 Stolbovan rauhassa alue siirtyi Ruotsille. Sotien seurauksena vuoden 1618 maakirjan mukaan kylässä oli vain kaksi taloa. Elpyminen on kuitenkin ollut nopeaa, sillä jo vuoden 1631 maakirjan mukaan taloja oli jo 12.[5]

Ortodoksisen väestön muutto Ruotsin luterilaistamista ja verotusta pakoon Venäjälle kasvoi 1600-luvulla joukkoliikkeeksi. Saaroisista muutti pois 77 henkeä.[5] Poismuuton vuoksi oli vuonna 1651 puolet Saaroisten taloista autioina. Ruptuurisodan seurauksena lisää ortodoksiväestöä muutti alueelta ja niinpä vuosina 1651–1683 Saaroisista katosi kaksi taloa.[5] Alue kärsi taas sodasta 1700-luvun alussa suuren Pohjan sodan vuoksi. Tuolloin Saaroisten kylää hävittivät välillä ruotsalaiset välillä venäläiset. Vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhassa alue siirtyi Venäjälle. Seuraavana vuonna suoritettiin väestönlaskenta, jolloin Saaroisten kylässä oli vain yksi asuttu talo ja siinä 10 asukasta. Vuonna 1764 laaditussa tutkintapöytäkirjassa ilmoitetaan Saaroisten kylän kantatalojen määräksi kuusi.[5]

Viime sotien alueluovutuksissa uusi valtakunnan raja halkaisi Saaroisten kylän, siten että osa kylästä jäi luovutetulle alueelle. Saaroinen kuului Korpiselän kuntaan vuoteen 1946 asti, jolloin kunta lakkautettiin ja liitettiin Tuupovaaran kuntaan, joka puolestaan liitettiin Joensuun kaupunkiin vuonna 2005.

Lähteet
  1. Laatokan Karjala 1938 Pohjois-Karjala ja Savo 1:400 000. (Näköispainos maanmittaushallituksen vuonna 1939 julkaisemasta Suomen tiekartan lehdestä n:o 8) Helsinki: Karttakeskus, 1991.
  2. Tynkä-Korpiselkä Karjalan Liitto ry. Arkistoitu 17.5.2011. Viitattu 17.11.2010.
  3. Tienumerokartta (PDF) 1.10.2010. Pohjois-Savon ELY-keskus. Viitattu 17.11.2010. [vanhentunut linkki]
  4. Kangas Kauko: Rajakarjalaiskylät – Hoilola – Koululaitos (Korpiselän kansakoulut) kiinet.com. Arkistoitu 28.9.2009. Viitattu 17.11.2010.
  5. professori Saloheimo Veijo: Rajakarjalaiskylät – Hoilola – Korpiselkä (Korpiselän pitäjän puoli vuosituhatta) kiinet.com. Arkistoitu 28.9.2009. Viitattu 16.11.2010.
    Korpiselän kylät

    Haukivaara • Hoilola • Hominvaara • Karali • Keskijärvi • Kilpijärvi • Kitilänselkä • Kokkari • Korpiselkä (kirkonkylä) • Kruununpuisto • Lehmivaara • Mannervaara • Meriinaho • Ruhovaara • Saarivaara • Saaroinen • Tolvajärvi • Tšiipakka • Tšikki • Tšokki • Vieksinki • Yläjärvi • Ägläjärvi

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.