Saaristofregatti

Saaristofregatti eli soutufregatti oli 1700-luvun lopulta 1800-luvun alkuun Itämerellä käytetty sotalaivatyyppi. Ne olivat fregateiksi tai kuunareiksi takiloituja aluksia. Niissä oli enemmän tykkejä kuin kaleereissa, joissa oli yleensä vain kaksi suurta keulatykkiä.

Turunmaa-luokan soutufregatti Lodbrok, rakennettu Tukholmassa 1771. Alus otti osaa ”Viipurin kujanjuoksuun” sekä molempiin Ruotsinsalmen meritaisteluihin; pienoismalli on Suomenlinnan Ehrensvärd-museossa.

Ruotsin saaristolaivastoon kuuluneita Fredrik Henrik af Chapmanin suunnittelemia saaristofregatteihin kuuluvia alustyyppejä olivat:

• hämeenmaa[1] (hämmema): Aluksessa oli kolmimastoinen takila. Airoportit sijaitsivat tykkiporttien välissä.[1] Tyypeistä suurin.
• turunmaa[1] (turuma): Tyyppi oli kolmimastoinen.[1] Airoportit sijaitsivat tykkiporttien yläpuolella. Hiukan pienempi kuin hämeenmaa.
• uusimaa[1] (udema): Kolmimastoinen takila. Airoparien määrä oli neljätoista.[1]
• pohjanmaa[1] (pojama): Airojen hankaimet sijaitsivat parraslaidassa. Takila oli kaksimastoinen. Tyyppi oli saaristofregateista pienin.[1]

Hämeenmaa Styrbjörnistä, Turunmaa Lodbrokista[2] ja Pohjanmaa Brynhildasta on säilynyt alkuperäiset pienoismallit, jotka ovat Suomenlinnan Ehrensvärd-museossa. Myös kuningas Kustaa III:n lippulaiva kuunari Amphion oli soudettavaa mallia ja senkin pienoismalli on samassa museossa.

Venäläisten oivallettua alustyypin edut he aloittivat saaristofregattien valmistuksen. Tunnetuin näistä lienee Kotkan edustalle Ruotsinsalmen toisessa taistelussa uponnut fregatti St. Nikolai.