Saarijärvi
Saarijärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, Keski-Suomen maakunnassa. Kaupungissa asuu 8 975 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 422,72 km2, josta 171,00 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,17 asukasta/km2, ja kaupunki sijaitsee noin 60 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen.
| Saarijärvi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Saarijärven–Viitasaaren seutukunta |
| Kuntanumero | 729 |
| Hallinnollinen keskus | Saarijärven keskustaajama |
| Perustettu | 1639 |
| – kaupungiksi | 1986 |
| Kuntaliitokset | Pylkönmäki (2009) |
| Kokonaispinta-ala |
1 422,72 km² 80:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 251,72 km² |
| – sisävesi | 171,00 km² |
| Väkiluku |
8 975 111:nneksi suurin 31.12.2022 [2] |
| – väestötiheys | 7,17 as./km² (31.12.2022) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 13,8 % |
| – 15–64-v. | 53,2 % |
| – yli 64-v. | 33,0 % |
| Äidinkieli | 2020 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,2 % |
| Kunnallisvero |
22,00 % 19:nneksi suurin 2022 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Satu Autiosalo[6] |
| Kaupunginvaltuusto | 31 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Kesk. • SDP • PS • Kok. • KD • Vas. • Vihr. |
12 6 6 3 2 1 1 |
| www.saarijarvi.fi | |
Saarijärven naapurikunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Multia, Soini, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski.
915 asukkaan Pylkönmäen kunta liitettiin Saarijärveen vuoden 2009 alussa.
Saarijärvellä sijaitsevat muun muassa Mahlun Maapallopatsas, Puuhapuisto Veijari, Ahvenlammen leirintäalue, Pyhä-Häkin kansallispuisto ja Kivikauden kylä.
Saarijärven arvokasta kulttuuriympäristöä ovat muun muassa Kolkanlahden tila, jonka päärakennuksessa on Säätyläismuseo, ja Kolkanniemen pappila.[8]
24. tammikuuta 2022 Saarijärven kaupunginjohtajaksi valittiin Satu Autiosalo.[9] Vuosina 2014–2021 kaupunginjohtajana toimi Timo Rusanen.[10] Rusasen edeltäjä oli Janne Kinnunen, joka siirtyi Viitasaaren kaupunginjohtajaksi syksyllä 2013.[11] Kinnunen valittiin kaupunginjohtajaksi 2008.[12]
Historia
Saarijärven seudulla on jo yli 8 000 vuotta sitten ollut asututusta, josta muistoina ovat Summassaaren alueelta löytyneet arkeologiset löydöt ja Kivikauden kylä. Kirjalliset merkinnät asutuksesta alkavat 1550-luvulla, jolloin kuningas Kustaa Vaasa johti voimaperäistä asutustoimintaa. Niinpä vuonna 1628 alueelle perustettiin Rautalammin pitäjän kappeliseurakunta, joka pian vuonna 1639 muuttui itsenäiseksi seurakunnaksi. Tuolloin Saarijärvi tunnettiin vielä nimellä Palvasalmi, ja siihen kuuluivat myöhemmät Karstulan, Pylkönmäen ja Kyyjärven kunnat kokonaan sekä osia Uuraisista, Konginkankaasta ja Äänekoskesta. Vuonna 1749 Vanhan Saarijärven asukasmäärä oli 1 380 henkeä. Asukasmäärä lisääntyi vuoteen 1860 mennessä 7 440 henkilöön.[13][14] Saarijärvestä tuli kaupunki vuonna 1986.[15]
Luonto
Saarijärven keskustaajama sijaitsee usean järven rajaamilla niemimailla ja kannaksilla. Etelässä on Summasjärvi, lännessä Saarijärvi, idässä Pieni-Lumperoinen, Iso-Lumperoinen ja Pyhäjärvi.[16]
Saarijärvellä sijaitsevassa Pyhä-Häkin kansallispuistossa on yli 20 kilometriä merkittyjä polkuja.[17] Saarijärvellä on kaikkiaan 241 järveä, joista syvin ja suurin on Pyhäjärvi.[18]
Liikenne
Paikkakunnan kautta kulkee Kokkolan ja Lappeenrannan välinen valtatie 13 sekä Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jonka kunnostamisesta on tehty periaatepäätös. Rata avattiin läpikulkevalle liikenteelle vuonna 1960. Valtionrautatiet lopetti matkustajajunat pohjoiseen Haapajärvelle ja Ylivieskaan vuonna 1968 ja etelään Äänekoskelle ja Jyväskylään vuonna 1978.lähde?
Syksyllä 2011 rataosa Äänekoskelta Saarijärvelle peruskorjattiin ensimmäisen kerran sitten avaamisensa, joka tapahtui vuonna 1954: kevyet kiskot vaihdettiin raskaisiin kierrätyskiskoihin, sora sepeliin ja osa tasoristeyksistä poistettiin. Peruskorjaus mahdollistaa tavaraliikenteen nopeuden kaksinkertaistamisen Äänekosken suuntaan.lähde?
Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Saarijärveltä pääsee Jyväskylän lisäksi Helsinkiin, Lahteen ja Kokkolaan. Saarijärven lähin matkustajaliikenteen rautatieasema on Ähtärin Myllymäen seisake noin 58 kilometrin päässä, ja Jyväskylän matkakeskukselle on etäisyyttä noin 64 kilometriä. Jyväskylän lentoasemalle Tikkakoskelle on Saarijärveltä matkaa noin 47 kilometriä.lähde?
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Saarijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]
- Saarijärven seurakunta
- Pylkönmäen kappeliseurakunta
Seurakunta toimii myös Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien alueilla.
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Saarijärvellä toimii Saarijärven helluntaiseurakunta.[21]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Saarijärven alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[22]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Saarijärven kaupungin nykyisellä alueella.[20]
- Pylkönmäen seurakunta liitettiin Saarijärven seurakuntaan vuonna 2007.lähde?
Elinkeinot ja koulutus
Saarijärvellä toimii muutama valtakunnallisesti tunnettu yritys: sairaalatarvikkeisiin erikoistunut Serres Oy, selluvillaa rakennusten eristämiseen tuottava Termex-eriste Oy, hirsitaloja ja -mökkejä valmistava Syöte-Huvilat Oy. Myös globaalilla Logstor-konsernilla on kaukolämpöputkia ja -komponentteja valmistava tuotantolaitos Saarijärvellä.lähde?
Tunnettuja, mutta sittemmin Saarijärvellä toimintansa lopettaneita yrityksiä ovat olleet muun muassa elektroniikkatuotteitta valmistanut Efore Oyj, kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiä valmistanut Ariterm Oy, Saarijärven Offset Oy, Soklex Oy, sekä uretaanieristykseen perustuvia talopaketteja 1980-luvulla valmistanut Makrotalo.lähde?
Maa- ja metsätalous on aina ollut tärkeä elinkeino. Saarijärvelle valmistui vuoden 2018 lopussa HRV-Farm Oy:n 600 lypsylehmän navetta, joka on yksi Suomen suurimmista. Toinen merkittävä maatalouden yritys on Tikalan Oy, jossa yli 40 000 kanan kanalan lisäksi valmistetaan puutarhojen kasvualustoja ja lannoitteita.lähde?
Saarijärven Häkkilässä sijaitsee Fin Forelian taimitarha, joka kasvattaa ja pakkaa metsäpuiden taimia. Taimitarha on Pohjoismaiden suurimpia. Samalla tontilla sijaitsee Siemen Forelian karistamo. Suomen vuosittaisesta siementarpeesta noin puolet tulee Häkkilän karistamosta.[23]
Vuoden 2023 alussa Saarijärvelle valmistui uusi koulu -ja kulttuurikeskus, jossa modernit tilat yhtenäiskouluperusopetukseen, sekä lukiokoulutukseen. Lisäksi uusi koulukeskus sisältää myös kansalaisopiston monipuoliset opetustilat.lähde?
Biotalouskampuksella Tarvaalassa sijaitsevat Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston luonnonvara-alan koulutusyksikkö, jossa valmistutaan pääasiassa maa- ja metsätalousalalle, mutta myös rakennus- sekä sosiaali- ja terveysalalle. Samalla kampuksella on Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) Biotalousinstituutin koulutusyksikkö, jossa valmistutaan agrologeiksi. Biotalouskampuksella on viime vuosina rakennettu uusia opetus- ja tutkimustiloja, viimeisinpänä 2017 valmistunut ForesTori.lähde?
Ranta-Hännilässä, muutaman kilometrin päässä Saarijärven keskustasta, luonnon keskellä, sijaitsee Suomen Joogaopisto.lähde?
Kulttuuri
Tapahtumia
Kesäisin Saarijärven keskustassa sijaitsevalla urheilukentällä järjestetään Juhannuskisat, jossa on vieraillut kansainvälisiä huippu-urheilijoita. Pylkönmäen kylällä puolestaan pidetään Pentin Olympialaiset, joka on lapsille ja perheille suunnattu heinäkuinen yleisurheilutapahtuma. Kirmot ovat noin viikon kestävä musiikkifestivaali, jossa on musiikkitapahtumia monipuolisesti aina hengellisistä kirkkokonserteista tämän päivän pop-musiikkiin. Ahvenlammin leirintäalueella järjestetään suosittuja ”rompetori” -päiviä, joista suosituimmat keräävät myyjiä, kauppiaita ja asiakkaitakin ympäri Suomea.lähde?
Kukonhiekan huvikeskus aukeaa toukokuussa ja järjestää tansseja ja konsertteja viikonloppuisin aina lokakuulle asti. Esiintyjät ovat Suomen eturivin viihdetaiteilijoita.lähde?
Herättäjäjuhlat on järjestetty Saarijärvellä kahdesti vuosina 1970 ja 2005.[24]
Ruokakulttuuri
Saarijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muikuista tehty suutarinpaisti ja perunasose eli perupuuro, lanttupuuro ja vespuolukat sekä hiilloskala.[25]
Kyliä
Saarijärven kunta on jaettu 22 kylään: Häkkilä, Hännilä, Kalmari, Kekkilä, Kolkanlahti, Konttimäki, Kukko, Kuoppala, Lannevesi, Hoikankylä, Lehtola, Leuhu, Linna, Mahlu, Mulikka, Paajala, Pajupuro, Palomäki, Pyhähäkki, Pylkönmäki, Rahkola, Ranta-Hännilä ja Tarvaala. Näistä Ranta-Hännilä, Leuhu, Rahkola ja Pylkönmäki muodostavat Saarijärven keskustan.[26]
Saarijärven vanhat maarekisterikylät ovat: Hännilä, Kalmari, Kiimasjärvi, Kuoppala, Lannevesi, Mahlu, Pyhäjärvi, Saarijärvi ja Summasjärvi sekä Pylkönmäestä liitetyt maarekisterikylät Kukko, Kuoppala, Mahlu, Paajala ja Pääjärvi.[27][28]
Saarijärven kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä olevia asuinalueita, sekä kaupunginosia ovat mm. Aittokallio, Autionlahti, Heramäki, Hietalahti, Hietarinne, Husuaho, Hämeenniemi, Härkälähde, Karhilanpelto, Koiralampi, Mannila, Mansikkaniemi, Mustikkakorpi, Mäntylä, Pentinniemi, Pyyhkälä, ja Sara-Aho.lähde?
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Saarijärvellä oli 9 589 asukasta, joista 5 514 asui taajamissa, 3 962 haja-asutusalueilla ja 113:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Saarijärven taajama-aste on 58,2 %.[29] Saarijärven taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[30]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Saarijärven keskustaajama | 4 992 |
| 2 | Pylkönmäen kirkonkylä | 300 |
| 3 | Linna | 222 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Tunnettuja saarijärveläisiä
|
|
|
Fiktiivisiä saarijärveläisiä
- Saarijärven Paavo, kuvitteellinen talonpoika
Ystävyyskunnat
.svg.png.webp){kind=small}
Katso myös
Lähteet
- Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- Saarijärvi sai historiansa ensimmäisen naiskaupunginjohtajan (Arkistoitu – Internet Archive). Saarijärvi.fi 25.1.2022.
- Kuntavaalit 2021, Saarijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 17.10.2021.
- Saarijärven kulttuuriympäristö
- Pöytäkangas, Atte: Saarijärven uudeksi kaupunginjohtajaksi on valittu Satu Autiosalo Yle Uutiset. 25.1.2022. Viitattu 6.4.2022.
- Vaaherkumpu, Maarit: Hän on Saarijärven uusi kaupunginjohtaja Keskisuomalainen. 30.12.2013. Viitattu 6.4.2022.
- Vaaherkumpu, Maarit: Janne Kinnunen vaihtaa Saarijärven Viitasaareen lokakuussa Keskisuomalainen. 8.8.2013. Viitattu 6.4.2022.
- Hietamäki, Piia: Monilahjakas Kinnunen Saarijärven johtoon (Arkistoitu versio) Keskisuomalainen. 7.5.2008. Arkistoitu 21.6.2011. Viitattu 6.4.2022.
- Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 444. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- Reino Kallio: Vanhan Saarijärven historia. Jyväskylä 1972, s. 76-78, 96, 218-224, 320.
- Saarijärvi lyhyesti. Saarijarvi-opas.
- Saarijärvi
- Satu Mäntynen: Vaella Saarijärvi. 15.6.2018. Arkistoitu 29.11.2020. Viitattu 4.12.2020.
- Saarijärvi (kunta) Järviwiki. Viitattu 4.12.2020.
- Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
- Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
- https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
- Karistamo riisuu kävyt Yle Uutiset. Viitattu 13.4.2020.
- Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 27.3.2022.
- Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 93. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- Väestö kylittäin iän mukaan 31.12.2012 (pdf) Saarijärven kunta. Arkistoitu 21.11.2016. Viitattu 21.11.2016.
- Saarijärvi Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 21.11.2016.
- Pylkönmäki Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 21.11.2016.
- Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
- Lasse Kangas: Parhaiten johdettu maakunta Keskisuomalainen. 31.1.2011. Arkistoitu 16.2.2011. Viitattu 31.1.2011.
- Saarijärven kaupungin ystävyyskunnat saarijarvi.fi. Arkistoitu 12.8.2014. Viitattu 5.8.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saarijärvi Wikimedia Commonsissa