Saarijärven reitti
Saarijärven reitti on noin 80 kilometriä pitkä vesireitti Keski-Suomessa.[1] Se kuuluu Kymijoen vesistöön ja sijaitsee Karstulan, Kyyjärven, Pylkönmäen ja Saarijärven kuntien alueilla.[2][1] Reitistä 28 kilometriä on jokia. Suurimmat järvet ovat Kalmarinselkä, Kiminginjärvi, Kyyjärvi, Mahlunjärvi, Pääjärvi, Saarijärvi ja Summasjärvi.[1]
Saarijärven reitti | |
---|---|
Koordinaatit | |
Sijainti | Keski-Suomi |
Vesialue | Kymijoen vesistö |
Saarijärven reitin vesi on humuspitoista ja karua. Vesikasvillisuutta on vähän, mutta paikoittain vesisammalta on paljon. Erityisesti Heijostenkoskilla ja Riekonkoskella on runsas lajisto. Saarijärven reitin rannat ovat asuttuja ja viljeltyjä, etenkin koskipaikoilla.[3] Reitillä on 22 koskea, joiden pituus on yhteensä 6,7 kilometriä ja putous yhteensä 42 metriä.[1] Moni koskista on suojeltu koskiensuojelulailla ja ne ovat tärkeitä lisääntymispaikkoja kaloille. Saarijärven reitin alueella on 1 534 hehtaarin kokoinen Natura 2000 -alue.[3] Lähes koko vesireitti ja sen rannat kuuluvat Natura-suojelun ja rantojensuojeluohjelman piiriin. Riekonkoskella on reitin laajin luonnonsuojelualue.[4]
Saarijärven reitin kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Pellot ja laitumet ovat tyypillisesti rinteillä, jotka viettävät järviin. Asutus on perinteisesti ollut peltojen yläpäässä, pellon ja metsän välissä. Reittiä on aiemmin käytetty tukinuittoon ja koskien kohdalla on ollut vesimyllyjä.[2]
Lähteet
- Saarijärven koskireitti Saarijärven Seudun Matkailu. Viitattu 6.9.2016.
- Silén, Saija et al.: Paavon portilta Palavasalmelle – Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, s. 22–23. Jyväskylä: Keski-Suomen ympäristökeskus, 2007. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.8.2014).
- Saarijärven reitti Ymparisto.fi. 3.7.2013. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 21.8.2014.
- Luonnonsuojelu Saarijärven kaupunki. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 21.8.2014.