Saari-Soljanen

Lammen pituus on 250 metriä, leveys 150 metriä ja sen pinta-ala on 3,1 hehtaaria. Se sijaitsee Soljastensuon pohjoispäässä Soljastenkankaan luoteispuolella kansallispuiston eteläosissa. Se on Soljasten järvistä (muut Kirkas-Soljanen ja Musta-Soljanen) ainoa, jolla on saari. Saari on halkaisijaltaan 70 metriä ja se on suomaata. Järveen ei ole ojia ja sen rannat ovat suota. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 368 vuorokautta.[3] Etelärantaan ulottuu avosuo. Rantaviivan pituus on 900 metriä. Järven länsireunaa seuraa pitkospuut, jotka kohtaavat toisen polun järven pohjoispuolella sijaitsevilla pikkulammilla. Lammen ohittaa lännessä Alaiselta Särkilammelta alkava tie, josta poikkeaa rannan lähelle tie. Länsirannalla ja tien toisella puolella sijaitsee neljä rakennusta.[2][1]

Vedenlaatua on tutkittu lukuisia kertoja vuosien 1980–2006 aikana. Järven vesi on kirkasta ja sen humuspitoisuus on alhainen. Veden väri on lievästi värjäytynyttä, mutta se on hapanta. Happamuustaso (pH) on suoalueen huuhtoutumisesta ja vähäisestä veden vaihtumisesta johtuen vaihdellut arvojen 4,7 ja 5,1 välillä. Tämä on kaloillekin vaikea elinympäristö niin happamuuden kuin vähäravinteisuuden osalta. Typpipitoisuudet ovat karuille ja kirkasvetisille järville tyypillisen matalat. Fosforipitoisuudet ovat nekin vain 5–11 µg/l. Happitilanne on vuoden aikana yleensä melko hyvä, mutta loppukesällä pohjan lähellä on happi vähissä. Järvi muodostaa syvälle harppauskerroksen, jonka alusveteen muodostuu vähähappisuutta. Järven virkistyskäytön arvosana olisi muuten erinomainen, mutta happamuus laskee sen hyväksi. Happamuus vaikuttaa eliöihin negatiivisesti.[3]

Saari-Soljasen länsirannalla sijaitsee nuotiopaikka ja -katos, käymälä ja parkkipaikka asuntovaunuille ja autoille. Paikka sopii liikuntarajoitteiselle henkilölle. Järveä kiertää parikilometrinen luontopolku, jonka avosuolle johtavan polun päässä sijaitsee lintutorni. Luontopolun toinen pää ulottuu Kirkas-Soljasen rantaan, missä on toinen lintutorni.[5]