R-2 (ohjus)

R-2 eli länsimaisittain SS-2 Sibling oli käytännössä pidennetty R-1. R-1 taas oli hieman muunneltu saksalainen V-2. R-2 käytti edeltäjiensä mukaan nestehappea hapettimena ja alkoholi/vesi-seosta polttoaineenaan.

R-2

R-2

Ohjukseen tehtyjä parannuksia olivat muun muassa irrotettava paluukärki ja kantavat polttoainesäiliöt. R-1:ssä oli ollut kantava runko joka lisäsi raketin painoa.

Kantomatka oli 550 km, taistelukärki 1500 kg. Taistelukärki saattoi olla radiologinen, ts radioaktiivisesti saastuttavaa nestettä sisältävä[1]. Ohjuksen pituus 17.65 m, leveys 1,65 m. Lähtöpaino 20 416 kg. Moottorin tyyppi RD-101. Vettä alkoholipolttoaineessa enää 8% V-2:n 15%:een verrattuna, ja alkoholi oli nyt metanolia.[1][2]

Tämä ohjus oli hyvin epätarkka. Ohjuksen tarkkuus oli pituussuunnassa 8 km, leveyssuunnassa 4 km. R-2 oli yhtä tarkka kuin R-1, vaikka sen kantomatka oli tätä kaksi kertaa pidempi. Tämä johtui radio-ohjauksesta.

Ohjus vaati kaksi kuorma-autoa ja kuuden tunnin lähtövalmistelut. Tämän jälkeen ohjus oli laukaistava 24 tunnin sisään, muuten se meni pilalle.

Aloite "pidennetyn V-2:n" eli R-2:n kehittämiseen tuli silloin Itä-Saksassa olleelta Sergei Korolevilta vuonna 1946. Kehitystyön tekivät pääosin venäläiset 1947-1948[3] käyttäen suurelta osin hyväksi saksalaisten sodanaikaisia ideoita. R-2 voitti saksalaisten G-1-ehdotuksen.

Ensi koelento tehtiin 1949 Kapustin Jarista. Ohjuksia alettiin asentaa vuoden 1951 lopussa, mutta laajoissa määrin vasta 1953. R-2 oli viimeinen venäläinen ohjus, joka pohjautui suoraan saksalaiseen suunnitteluun.

Raketista kehitettiin 1949 tutkimusversio R-2E, jolla kokeiltiin irrotettava taistelukärkeä. R-2A oli luotainrakettiversio, jolla laukaistiin muun muassa tieteellisiä laitteita ja koe-eläimiä ilmakehän yläosiin, kun haluttiin tutkia avaruuden vaikutuksia eläviin olentoihin tulevia avaruuslentoja varten.

Kehitys vei R-2:sta eteenpäin venäläisin voimin kohti Scud-ohjuksia ja SS-3 Shyster-ohjusta. Vuosina 1957-1961 raketin tekniikkaa vietiin Kiinaan sikäläisen rakettitekniikan pohjaksi[3].