Suomen Punainen Risti

Katso myös: Punainen Risti

Sveitsiläistä liikemiestä Henry Dunantia (1828–1910) pidetään kansainvälisen Punaisen Ristin perustajana[20], sillä hän ehdotti kirjoittamassaan kirjassa Solferinon muisto (ranskankielinen alkuteos Un souvenir de Solferino, 1862)[21] vapaaehtoisuuteen perustuvien yhdistysten perustamista joka maahan avustamaan sodanaikaista lääkintähuoltoa.[22] Dunant oli ollut seuraamassa ranskalais-sardinialaisten ja itävaltalaisten joukkojen välistä Solferinon taistelua Italian kolmannessa itsenäisyyssodassa, ja oli järkyttynyt taistelun raakuudesta ja haavoittuneiden huonosta kohtelusta ja hoidosta ja alkoi järjestää näille apua.[23] Dunantin ajatukset saivat kannatusta Euroopan eri valtioissa; jo seuraavana vuonna (1863) perustettiin toimikunta, josta kehittyi Punaisen Ristin kansainvälinen komitea,[23] ja 16 valtiota allekirjoitti ensimmäiset Geneven sopimukset, joissa avustusjärjestöjen rooli määriteltiin.[22] Punaisen Ristin kansallisia yhdistyksiä alettiin perustaa eri maihin.[24]

Ajatus Punaisen Ristin perustamisesta levisi myös Suomeen Pietarin keisarillisen hovin kautta.[25] Vuonna 1874 kreivitär Aline Armfelt, ministerivaltiosihteeri Alexander Armfeltin vaimo,[25] teki aloitteen kansallisen yhdistyksen perustamisesta Suomeen.[26] Hanke toteutui 7. toukokuuta 1877, kun perustettiin Suomen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilaiden hoitoa varten.[22] Nimi muutettiin Suomen Punaiseksi Ristiksi vasta itsenäisyyden jälkeen (1919).[27] Venäjän Punainen Risti yritti myös perustaa Suomeen alaosastonsa, mutta se ei saavuttanut kannatusta: Suomen oma kansallinen yhdistys varmisti, että apua voitiin antaa riittävästi kotimaan katastrofeissa.[26]

Yhdistyksen olemassaolon alkuaikoina toiminta oli jo kansainvälistä kotimaan avustustoiminnan lisäksi. Autettiin rauhanajan onnettomuuksien ja kulkutautien uhreja sekä perustettiin kulkutautisairaaloita ja koulutettiin sairaanhoitajia.[22] Suuret nälkävuodet olivat tuoreessa muistissa.[28] Samana vuonna lähetettiin jo ensimmäinen ”sotalasaretti” auttamaan Venäjän ja Turkin välisen sodan uhreja. Virallisesti osaksi Punaisen Ristin liikettä Suomen Punainen Risti tuli vuonna 1922, jolloin Suomi ratifioi Geneven sopimukset. Vuonna 1948 SPR sai vastuulleen partiolaisten vuonna 1935 aloittaman veripalvelutoiminnan Suomessa.

Maailmansotien välisenä aikana Suomen Punainen Risti perusti sairaanhoitajareservin, johon suomalaiset sairaanhoitajat liittyivät sotatilanteen varalta. Lotta Svärdin kanssa käydyn kiistan jälkeen SPR:n sairaanhoitojaosto sai tehtäväkseen hoitaa suomalaisten sairaanhoitajien tietojen ylläpidon ja tarvittaessa liikekannallepanon. Vuonna 1941 perustettiin Mannerheimin käskystä Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö, joka koulutti avustavia hoitajia sotasairaanhoidon tarpeisiin. Apusisartoiminnan kokemusten perusteella Suomen valtio aloitti apuhoitajakoulutuksen vuonna 1946. SPR:n oma koulutus lakkautettiin vuonna 1951.[29] Apuhoitajista tuli merkittävä osa suomalaista sairaanhoitoa vuosikymmeniksi. Samoja työtehtäviä tekevät nykyisin lähihoitajat.[30]

Järjestön ylin päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva yleiskokous, joka koostuu osastojen edustajista. Kesällä 2017 yleiskokous järjestettiin Helsingissä. Sitä ennen yleiskokoukset järjestettiin vuonna 2014 Turussa, vuonna 2011 Lahdessa, vuonna 2008 Oulussa, vuonna 2005 Porissa, vuonna 2002 Jyväskylässä sekä vuonna 1999 Haminassa. Vuoden 2020 yleiskokous järjestettiin pandemiatilanteesta johtuen alueellisina etäkokouksina, ja sitä johdettiin Vaasasta.

Yleiskokouksessa valitaan SPR:n valtuuston ja hallituksen jäsenet. Yleiskokousten välillä korkeinta päätösvaltaa käyttää puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja 23 jäsenestä koostuva valtuusto.

Pääartikkeli: Suomen Punaisen Ristin piirit

Suomen Punainen Risti toimii 12 piirissä, jotka ovat: Helsingin ja Uudenmaan piiri, Hämeen piiri, Kaakkois-Suomen piiri, Lapin piiri, Länsi-Suomen piiri, Oulun piiri, Satakunnan piiri, Savo-Karjalan piiri, Varsinais-Suomen piiri, Åbolands distrikt (Turunmaan piiri), Ålands distrikt (Ahvenanmaan piiri) ja Österbottens svenska distrikt (Pohjanmaan ruotsinkielinen piiri).

Punainen Risti järjestää Suomessa ensiapukoulutuksia ja ensiapuryhmätoimintaa.

Suomen Punainen Risti ylläpitää ns. EA1-, EA2- ja hätäensiapukorttien kouluttamisjärjestelmää. Ensiapukoulutusta vaaditaan useilla työpaikoilla, esimerkiksi toimiessa sähköasentajana.

Punaisen Ristin EA1- ja EA2-koulutuksia järjestää sertifioitu terveystiedon ja ensiavun opettaja. Terveystiedon ja ensiavun opettajan täydennyskoulutuksen järjestää SPR, ja vaatimuksena koulutukseen pääsemiselle on laaja terveystiedon ja ensiavun osaaminen sekä kouluttajakokemus. Lisäksi vaaditaan sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan ammattitutkinto ja/tai Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) myöntämä laillistamistodistus oikeudesta edellä mainitun ammatin harjoittamiseen. Terveystiedon ja ensiavun opettajan pätevyys mahdollistaa toimimisen myös muissa terveystiedon tai ensiavun koulutustehtävissä.

Virallisen ensiapukoulutuksen lisäksi Punaisen Ristin paikallisosastot järjestävät apuryhmiä, jotka kokoontuvat säännöllisin väliajoin harjoittelemaan ensiaputaitoja. Ryhmäläisiltä ei vaadita aikaisempaa ensiapuosaamista ja ryhmäiltoihin osallistuminen on ilmaista. Koulutetut ensiapuryhmäläiset osallistuvat päivystystoimintaan tarjoten ensiapupalveluita erilaisissa tapahtumissa. Osa ensiapuryhmäläisistä osallistuu myös hälytystehtäviin osana Vapaaehtoista pelastuspalvelua.[37]

Ystävätoiminnan tarkoituksena on välittää ystäviä yksinäisille ihmisille. Yksinäiset ovat esim. vanhuksia, vankeja ja maahanmuuttajia. Toiminta alkoi vuonna 1959 sairaalavapaaehtoistoiminnalla. Seuraavana vuonna kohderyhmiksi tulivat yksin asuvat vanhukset ja vammaiset. Toimintaan on aikojen saatossa kuulunut myös mm. sosiaalisia lomaleirejä, ulkomaan lomamatkoja, katutyötä ja vanhusten toimintaryhmiä.[38]

Reddie Kids on varhaisnuorisokerho 7–12-vuotiaille. Sen tarkoitus on tuottaa säänneltyä kerhotoimintaa jossa varhaisnuoret pääsevät leikin ja kevyen ryhmätoiminnan avulla tutustumaan Punaiseen Ristiin sekä sen toimintamuotoihin, kuten ensiapuun. Ryhmiä ohjaavat yli 15-vuotiaat koulutetut ohjaajat.[39]

Yli 13-vuotiaille Suomen Punaisen Ristin nuorisoryhmät tarjoavat mahdollisuuksia järjestöön tutustumisen lisäksi kouluttautua varhaisnuoriso-ohjaajiksi, sekä päästä mukaan varsinaiseen osastotoimintaan. Ryhmissä käsitellään Punaisen Ristin teemoja osallistujien ja järjestäjien kiinnostuksen mukaan. Teemoja voivat olla esimerkiksi ensiapu ja terveys, pelastuspalvelu, sosiaalipalvelutoiminta, kansainvälisyys ja suvaitsevaisuus. Kansainvälisestä nuorisotoiminnasta kiinnostuneille Suomen Punainen Risti järjestää nuorisodelegaattikursseja joiden jälkeen on mahdollista päästä ulkomaille haastaviin nuorisotoiminnan kehitystehtäviin. Kansainvälisellä yhteistyöllä toteutetaan lisäksi muun muassa leirejä ja tapahtumia.[40]

Erityisesti nuorille suunnattujen toimintamuotojen lisäksi nuorisojäsenet vaikuttavat Suomen Punaisessa Ristissä kaikilla tasoilla. Suomen Punaisen Ristin nuorten puheenjohtaja Otto Kari toimii koko järjestön varapuheenjohtajana. Vuonna 2013 alle 29-vuotiaat nuorisojäsenet muodostivat kahdeksan prosenttia järjestön jäsenistöstä.[41]

Suomen Punainen Risti on Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin jäsenjärjestö.[42]

SPR:n Nuorten turvatalot toimivat nuoriin ja perheisiin erikoistuneena kriisityön keskuksena. Nuoret ja heidän perheensä voivat hakeutua turvatalojen palvelujen piiriin milloin tahansa saamaan apua ja asiat pyritään hoitamaan kuntoon yhdessä perheen kanssa. Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa ja Tampereella. Eri turvataloja yhdistävät samat toimintaperiaatteet. Turvatalot ovat avoinna nuorille etupäässä iltaisin ja öisin, koska asuminen turvatalossa on väliaikaista ja lyhytkestoista. Henkilökunnan tavoittaa myös päivisin puhelimitse. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia.[43]

SPR ylläpitää turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia ympäri Suomea. Elokuussa 2017 SPR:n ylläpitämiä vastaanottokeskuksia oli 28 kappaletta.[44][45] Yleisradion MOT:n selvityksen mukaan Euroopan pakolaiskriisin aikana SPR:n vastaanottokeskustoiminta oli suurin yksittäinen valtion maksujen saaja 625 miljoonan euron osuudella vuosina 2015–2020. Pakolaiskriisin alusta lähtien neljän vuoden aikana SPR:n piirit tekivät liikevoittoa yhteensä 24 miljoonaa euroa, ja SPR kolminkertaisti sijoitusomaisuutensa.[46]

Punainen Risti hoitaa Suomessa veripalvelutoimintaa.

Pääartikkeli: Veripalvelu.

Veripalvelu hoitaa keskitetysti koko maan veripalvelutoimintaa. Veripalvelun tehtäviin kuuluu muun muassa verenluovutusten järjestäminen, luovutetun veren testaus, verivalmisteiden tuotanto ja jakelu sekä verivalmisteisiin liittyvä terveydenhoitoalan henkilöstön koulutus ja konsultaatio.

Tulonsa Veripalvelu saa valmistamiensa verivalmisteiden myynnistä sekä asiakkailleen tarjoamistaan palveluista, kuten veriryhmä- ja veren hyytymistutkimuksista sekä elin- ja kantasolusiirtoihin liittyvistä kudossopeutuvuustutkimuksista. Veripalvelussa tehdään myös esimerkiksi kaikkien Suomessa raskaana olevien äitien veriryhmävasta-ainetutkimukset. Veripalvelussa toimii lisäksi Kantasolurekisteri (ent. Luuytimenluovuttajarekisteri).

Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskus Tampereen Kalkussa.

Pääartikkeli: Kontti-kierrätystavaratalo.

Kontti-kierrätystavaratalot ovat Suomen Punaisen Ristin kierrätystavarataloja, joissa myydään lahjoituksena saatuja tuotteita. Konttien tulos jaetaan Punaisen Ristin avustustyöhön Suomessa ja maailmalla: 2/3 auttamistoimintaan kotimaassa ja 1/3 katastrofirahastoon. Konttien tavoitteena on myös työllistää henkilöitä, joilla on takanaan vähintään 500 päivän työttömyysjakso ja mahdollisuus korotettuun palkkatukeen.

Kontti-kierrätystavarataloja toimii yhteensä kahdessatoista kaupungissa: Espoossa, Helsingissä, Joensuussa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla.[47]

Suomen Punainen Risti ylläpitää omaa katastrofirahastoaan, jonka varoja käytetään katastrofien ja kriisien jälkeiseen avustustoimintaan kotimaassa ja ulkomailla. Lisäksi rahastosta tuetaan muun muassa kehitysyhteistyöhankkeita ja auttamisvalmiuden ylläpitoa.[48] Katastrofirahastoa kerrytetään lahjoituksilla ja erilaisilla keräyksillä, joista suurin on jokavuotinen Nälkäpäivä-keräys.[49]

SRP saa myös julkista rahoitusta useilta eri toimijoilta.[3]

Vuonna 2021 Suomen Punaisen Ristin rahamarkkinasijoitukset olivat yhteensä 117 miljoonaa euroa. Tästä korkorahastojen osuus oli 61 miljoonaa ja osakeomistusten arvo 55 miljoonaa euroa. Samana vuonna asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden arvo oli yhteensä 7 miljoonaa euroa.[50]