Seinäjoen Maila-Jussit

1930-luvulla monet pesäpallon suurseurat tulivat Etelä-Suomesta. Kun Hamina, Lahti, Viipuri, Riihimäki ja Helsinki hallitsivat pesäpallosarjoja, tarttui innostus myös Etelä-Pohjalaiseen osakuntaan. Into nousi entisestään, kun pohjalaiset voittivat kaksi kertaa Helsingin yliopiston mestaruuden. Pikkuhiljaa ajatus oman erikoisseuran perustamisesta Seinäjoelle kypsyi, ja osakunta valitsi kolmen miehen toimikunnan perustamaan seuraa. Toimikunta koostui seuraavista jäsenistä: puheenjohtaja Valto Järvi, sihteeri Olavi Kuusisto ja rahastonhoitaja Mauri Vuorinen.[1]

Uuden tulevan seuran nimestä pidettiin nimikilpailu, jonka voitti lääkäri Väinö J. Koiviston ehdotus. Osakunnan peliasuksi valittiin Jussipaita, mustat housut, punainen vyö ja lippalakki. Jussipaidan syntyhistoriasta on esitetty myös teoria, jonka mukaan paita olisi kehitetty nimenomaan tätä osakunnan joukkuetta varten.[2]

Seuran perustava kokous pidettiin Seinäjoen kauppalassa 17. toukokuuta 1932. Perustavassa kokouksessa päätettiin yksimielisesti pesäpallon erikoisseuran perustamisesta ensi tilassa. Tuolloin perustettavan seuran virallinen nimi oli Maila-Jussit r.y.[3]

Päätös seuran perustamisesta kirjattiin yhdistysrekisteriin seuraavin sanoin:

»Me allekirjoittaneet olemme tänään perustaneet pesäpalloseuran nimeltä "Maila-Jussit", joka tulee toiminnassaan noudattamaan oheisia sääntöjä. Seinäjoella 17.5.1932.

1:Seuran nimi on Maila-Jussit ja sen kotipaikkana Seinäjoen kauppala Vaasan läänissä. Seura on perustettu 17 pnä toukokuuta 1932 ja on sen tarkotuksena
- edistää pesäpalloilua Etelä-Pohjanmaalla
- työskennellä puhtaan toverihengen juurruttamiseksi jäseniinsä

- toimeenpanna toimintansa tukemiseksi kilpailuja ja juhlia sekä kaikilla muilla hyväksyttävillä tavoilla toimia tarkoituksensa toteuttamiseksi.[3]»

Maila-Jussit r.y.n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Helve, sihteeriksi Eemeli Raivio ja rahastonhoitajaksi Martti Ingman. Lisäksi johtokuntaan valittiin Lauri Koivisto ja Heimo Kuoppamäki. Varasjäseniksi valittiin Valto Järvi ja Martti Hakola.

Alkuaikoina seuran johtokunta piti yllä kuria ja valitsi yksimielisesti jäsenensä. Seuran jäseneksi hyväksyttiin hyvämaineinen henkilö suorittamalla 5 markan ilmoittautusmaksun ja noudattamalla seuran ja Pesäpalloliiton sääntöjä. Joukkueet eivät saaneet edustaa seuraa ilman johtokunnan lupaa yleisissä kilpailuissa ja jäsenet jotka olivat haitaksi seuran maineelle tai eivät noudattaneet sääntöjä, voitiin erottaa.[4]

Seuran nimen muuttamista käsiteltiin ensimmäisen kerran 11. maaliskuuta 1969. Seuran nimeen haluttiin lisätä alkuliite "Seinäjoen" ja asiaa käsiteltiin 55 jäsenen kesken yleisessä kokouksessa. Sääntöjen määrämä toinen kokous pidettiin 27. maaliskuuta 1969 ja äänestystulos oli nimenmuutoksen kannalla äänin 21–0. Muutosilmoitus saapui oikeusministeriön kirjaamoon vasta 5. joulukuuta 1969 ja se hyväksyttiin 18. joulukuuta 1969.[5]

Maila-Jussien joukkue saatiin koottua vaivattomasti. Osakunnan joukkueesta koottiin yhdeksikkö joka koostui seuraavista pelaajista: lukkari Masa Hakola Seinäjoelta, sieppari Veikko Toivonen Lapualta, ykkösvahti Jussi Kuoppala Ylistarosta, kakkosvahti Ville Kuoppala Lapualta, polttolinja Valto Järvi Ylihärmästä, kolmosvahti Ensio Kallio Seinäjoelta, kakkosvara Leo Bergroth Alajärveltä, kolmosvara Mauri Vuorinen Seinäjoelta ja takakentällä Lauri Koivisto Kurikasta.[5]

Jussien alkutaival oli menestykseltään vaihtelevaa. Pelaajien asuessa hajallaan, olivat harjoitukset sattumanvaraisia ja harjoittelu keskittyi niille, jotka pääsivät paikalle. Perustamiskokouksessa oli tahtona saada joukkue nopeasti Aluesarjasta Suursarjaan. Tavoite jäi kuitenkin toteutumatta ensimmäisellä kaudella, jolloin loppusarjassa saavutukseksi jäi viides sija. Seuraavana vuonna 1933 joukkue onnistui tavoitteessaan ja selvitti tiensä Suursarjaan. Suursarja-kauden 1934 jälkeen joukkue toisin putosi sarjasta voitettuaan kymmenestä pelistään neljä. 1935 joukkue haki vauhtia Aluesarjasta ja nousi takaisin Suursarjaan, pudoten seuraavan kauden jälkeen jälleen aluesarjaan. Tällä kertaa kymmenestä ottelusta joukkue voitti vain yhden.[6]

Vaihtelevasta menestyksestä huolimatta lehdet kirjoittivat Maila-Jusseista positiivisesti esimerkkinä tämä Kiri-lehdessä ollut juttu:

»Seinäjoesta on tullut maakunnan pesäpalloilun keskus. Maila-Jussit on sen tehnyt. Kun nyt saadaan maakuntaan A-sarjan joukkueita ottelemaan, ei ole epäilystäkään, etteikö kansaa tule kentän reunalle ja näin viedään pelin sanomaa joka kolkkaan. Kohta ei löydy maakunnasta pitäjää, jossa ei tunnetaisi pesäpalloa ja tiedettäisi, miten sitä on pelattava»

Seura saavutti piirinmestaruuksia sekä menestystä valtakunnan sarjoissa. Vuonna 1943 järjestettiinkin Itä-Länsi-ottelu ensimmäistä kertaa Seinäjoella.[7] Ensimmäinen vierailu pääsarjassa tapahtui vuonna 1946,[8] mutta se jäi yhden kauden mittaiseksi kuten muutkin pääsarjaesiintymiset 1940–1950-luvuilla. Tuona aikana Jussit pelasi pääsarjassa yhteensä kolme kautta. Vuonna 1954 Jussit saivat käyttöönsä Olavi Kurikan suunnitteleman lipun ja merkin.[2]

Vuonna 1969 Jussit nousivat pysyvästi mestaruussarjaan 37 kauden ajaksi, joka toi seuralle kaikkien aikojen pisimpään yhtäjaksoisesti pääsarjassa pelanneen joukkueen arvon. Jo ensimmäisellä kaudella seura saavutti SM-hopeaa.[2]

1970-luvulla Jussit oli Suomen kärkijoukkueita ja saavuttivatkin ensimmäisen mestaruutensa vuonna 1975.[9] Mestaruuden lisäksi Jussit saavuttivat 1970-luvulla myös yhden hopea- ja kaksi pronssimitalia. Naisetkin saavuttivat vuonna 1977 ainoan mestaruutensa Jussi Ristilän johtamana.[2][10]

Jussit ottelussa Tahkoa vastaan vuonna 1981

1980-luvulla Jussit saavuttivat kolme mestaruutta vuosina 1983 ja 1985[11], jolloin pelinjohtajana toimi Tuomo Olli, ja 1987[12]. pelinjohtajinaan Tapio Ristilä ja Mauri Pyhälahti,[13] jotka nostivat Jussit maan menestyneimmäksi pesäpalloseuraksi. Mestaruuksien lisäksi Jussit saavuttivat myös kaksi hopeaa sekä kaksi pronssia, joten 80-lukua pidetään Jussien kulta-aikana. Seura teki vahvaa menestystä 1980-luvulla myös lentopallon puolella saavutetut kultamitalit vuosina 1986 ja 1987. Molemmissa lajeissa vuosi 1987 on myös toistaiseksi jäänyt viimeiseksi kultamitalivuodeksi.[2]

Kun SM-sarja nimettiin uudelleen Superpesikseksi alkoi Seinäjoella 80-luvulta tuttu menestys pikkuhiljaa hiipua, vaikkakin 1990-luvulla Jussit selviytyivätkin neljä kertaa mitalipeleihin, joista tuomisina oli joka kerta pronssimitalit vuosina 1991, 1995, 1996 ja 1997. Superpesis toi mukanaan myös hallipesisottelut, joista Jussit saavuttivat kaksi hopeaa sekä kaksi pronssia.[2]

1990-luvulla tapahtui Seinäjoella tapahtui myös eteenpäin menoa kun Seinäjoen pesäpallostadion valmistui kesällä 1992. Samana kesänä Seinäjoella järjestettiinkin uuden stadionin myötä jälleen miesten ja poikien Itä-Länsi-ottelut.[14] Jussien naisetkin kävivät jälleen pääsarjassa kahden kauden ajana 1994–1995.[2]

Maila-Jussit Superpesiskarsintaottelussa Hyllykalliolla Nurmon Jymyä vastaan 2012.

Maila-Jussit ottelussa Nurmoa vastaan.

2000-luku oli Jussien toiminnalle hiipumisen aikaa, vaikkakin pronssiotteluissa käytiin vielä vuonna 2004 sekä hallipesiksen[15] että Superpesiksenkin puolella, joista molemmista tuotiinkin vielä mitalit sen jälkeen alkoikin lamaantuminen. Seuran naisjoukkue yhdistyi kuntaliitoksen myötä Peräseinäjoen Toiveen naispesäpalloilijoiden kanssa uudeksi naispesäpallon erikoisseuraksi Petojusseiksi, joka aloitti pelaamisen heti ensimmäisellä kaudellaan Superpesiksessä.[16]

Miesten puolella kauden 2004 menestyksestä ei ollut enää seuraavalla kaudella 2005 tietoa, kun Jussit putosivat syksyllä Ykköspesikseen. Jussit eivät tosin viihtyneet toiseksi korkeimmalla sarjatasolla kautta pidempään vaan nousivat vielä kertaalleen takaisin pääsarjaan kaudeksi 2007.[17] Kauden 2008 jälkeen seura päätti kuitenkin vetäytyä sarjasta vedoten talouteensa[18] ja aloittikin seuraavan kauden Suomensarjasta, jossa Jussit pelaa myös kaudella 2010. Kaudeksi 2011 Maila-Jussit sai Vaasan Mailalta paikan ykköspesiksestä ja sijoittui runkosarjassa neljänneksi. Ylemmän loppusarjan välierissä Haminan Palloilijat oli otteluvoitoin 2–1 parempi. Näin nousu superiin jäi vielä toteutumatta.

Vuonna 2012 Maila-Jussit ja Nurmon Jymy yhdistivät miesten joukkueensa, Jymy-Jusseiksi.Molemmat seurat jatkavat junioripuolella normaalisti B-junioreihin asti ja kasvattavat pelaajia uuden seuran tarpeisiin. Osakeyhtiön toimitusjohtajana aloittaa Jukka Marttala, jolla on takanaan seitsemän vuoden kokemus pesäpalloseuran johtotehtävistä. Viimeksi Marttala toimi pelinjohtajana ja urheilutoimenjohtajana Koskenkorvan Urheilijoissa. Seuraan alaisuuteen siirtyi Superpesis-, Ykköspesis- ja A-Poikien Superpesisjoukkue.

Kauden 2014 päätteeksi Jussittaret kukistivat Roihun Helsingistä otteluvoitoin 3–0 ja nousivat Superpesikseen kaudelle 2015.[19]

Maila-Jussien peliasut vuodesta 1932

Pääartikkeli: Seinäjoen Maila-Jussit (lentopallo)

SMJ:n lentopallomiehet kaudella 1987

Jussit ottivat lentopallon toimintaansa mukaan entisen Seinäjokelaisen lentopalloseuran Kuutosten myötä vuonna 1977,[20] ja nousikin jo kaudeksi 1981 SM-sarjaan, jossa vierailu kesti vuoteen 1983, jonka jälkeen seura putosi hetkeksi takaisin ykkössarjaan. Sillä jo vuonna 1986 Jussit voitti lentopallon SM-kultaa, uusien mestaruuden myös seuraavalla kaudella 1987. Kaudella 1985 Jussit voittivat myös Suomen Cupin. Vuonna 1989 miesjoukkue pelasi viimeisen seitsemästä pääsarjakaudestaan, yltäen maratontaulukossa sijalle 18, jonka jälkeen toiminta jatkui PPTH-Jussien nimellä, jolla yritettiin nousua takaisin vielä seuraavaksi kaudeksi, mutta nousu jäi tiukasti vain yhden voiton päähän.[2]

Miesten lentopallotoiminta loppui seurassa vuonna 1991, jonka jälkeen toimintaa jatkoi Seinäjoen Kuutoset.[20] Naisissa Jussit pelasi 1990-luvun ykkössarjassa, jonka jälkeen seuran naiset nousivat kaudeksi 2000 pääsarjaan yhteistyössä Nurmon Jymyn kanssa nimellä Jymy-Jussit.[2] Naislentopallon hoitamisen otti vastuulleen Seinäjoen Tango vuonna 2001.

• Aulikki Pihlajamäki (1962, 1963)
• Saara Autio (1963, 1964)
• Marja Ala-Marttila (1975, 1977)
• Paula Kallionpää (1975, 1976, 1977)
• Marja-Leena Liljamo (1975, 1976)
• Riitta Mikkola (1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982)
• Sinikka Ala-Marttila (1976, 1978)
• Pirjo Hiipakka (1976, 1977)
• Kaija Ojaniemi (1978, 1979, 1981, 1982)
• Ritva Laine (1979, 1980)
• Tiina Ranta (1979)[34]
• Laura Kerola (2018, 2019)[35]
• Anni Laakso (2021)
• Saaga-Angelia Raudasoja (2021)
• Silja Syrjälä (2021)

Lentopallon vuoden 1986 mestaruusjoukkue

Seinäjoen Maila-Jussit on pelannut Suomen miesten pääsarjatasolla yhteensä 46 kautta joista vuodet 1969–2005 yhtäjaksoisesti. Näiden 46 kauden aikana Maila-Jussit on pelannut 1030 ottelua joista kolmen pisteen voittoja on 116 ja kahden pisteen voittoja 410. Tasan Maila-Jussit on pelannut 41 kertaa ja yhden pisteen häviöitä on 55 kappaletta. Kokonaan ilman pisteitä Maila-Jussit on jäänyt 408 kertaa. Jaksopelin aikana Maila-Jussit on voittanut 378 jaksoa ja hävinnyt 413, joten jaksoero on –35. Juoksuja on pääsarjassa tehty 6195 ja niitä on päästetty 5884. Juoksuero on täten +311. Pisteitä pääsarjassa on kertynyt 46 kauden aikana 1269.[38]

Maila-Jussit on voittanut miehissä pesäpallon Suomen mestaruuden neljä kertaa vuosina 1975, 1983, 1985 ja 1987. Muista mitaleista Maila-Jussit on saavuttanut hopeaa viisi kertaa vuosina 1969, 1974, 1976, 1982 ja 1988, ja pronssia kahdeksan kertaa vuosina 1979, 1980, 1981, 1991, 1995, 1996, 1997 ja 2004. Pesäpallon Suomen Cupin voittoa Maila-Jussit on juhlinut kaksi kertaa vuosina 1973 ja 1974 ja hopeaa vuosina 1970 ja 1977. Hallipesiksen Suomen-mestaruus mitaleista Maila-Jusseilla on kaksi hopeaa vuosilta 1995 ja 1996 sekä kolme pronssia vuosilta 1994, 1998 ja 2004.

Naisten pesäpallossa Maila-Jussit on voittanut yhden Suomen mestaruuden vuonna 1977. Muista mitaleista Maila-Jussien naisilla on kolme hopeaa vuosilta 1976, 1978, 1979 ja pronssia vuodelta 1975.

Lentopallossa Maila-Jussit on saavuttanut Suomen mestaruuden kaksi kertaa vuosina 1986 ja 1987. Lentopallon Suomen Cupin Maila-Jussit on voittanut kerran vuonna 1985.

Maratontaulukossa on sekä Pesäpallon SM-sarjan että Superpesiksen aikaiset tilastot.