SHOK

SHOK eli strategisen huippuosaamisen keskittymä on suomalaisen yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten muodostaman yhteistyömuodon nimitys. SHOK:in tavoitteena on nopeuttaa tutkimustulosten hyödyntämistä ja siten ylläpitää kilpailukykyä yritysten ja yhteiskunnan kannalta tärkeimmillä aihealueilla. Toiminta on aloitettu vuonna 2008 ja vuoteen 2011 mennessä kyseisiä keskittymiä oli perustettu kuusi kappaletta.

Sipilän hallitus linjasi toukokuussa 2015 hallituksen strategisessa ohjelmassa merkittävistä Tekesin avustusvaltuuksiin kohdistuvista leikkauksista ja Tekesin strategisten huippuosaamisen keskittymien julkisen rahoituksen vaiheittaisesta alasajosta[1][2] .

SHOK:in perustaminen

SHOK muodostuu yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteisesti omistamasta tutkimusorganisaatiosta. Jokaisen SHOK:n toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka osakkaita ovat kyseisen SHOK:in aihealueen keskeiset yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset [3]. Osakeyhtiön osakkaat laativat SHOK:n tutkimusstrategian ja päättävät sen toteuttamisesta. Myös muut tahot voivat osallistua SHOK:n tutkimusohjelmiin ja hankkeisiin.

Tausta

SHOKien taustalla on tiede- ja teknologianeuvoston 27. kesäkuuta 2006 hyväksymä raportti strategisen huippuosaamisen keskittymien ja kansallisten infrastruktuurien kehittämisestä [4]. Raportin mukaan Suomeen perustetaan kansainvälisiä tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan strategisen huippuosaamisen keskittymiä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisille osaamisen aloille.

Rahoitus

Julkiset rahoittajat kuten Tekes ja Suomen Akatemia ovat sitoutuneet SHOK:n pitkäjänteiseen rahoitukseen. Tekes on SHOK:n julkinen päärahoittaja. Tekesin kaikesta rahoituksesta suunnataan keskittymiin noin 20 prosenttia.[5]

SHOK:t vastaavat Euroopan komission 7. puiteohjemassa perustettujen European Technology Platformien temaattisia Joint Technology Initiative -projekteja, jotka pyörittävät yritysten ja komission rahoituksella alansa ohjelmia. Projektien pituus kasvaa jopa yli seitsemään vuoteen. SHOK:n aikajänne on noin 5-10 vuotta[6].

Perustetut SHOK:it

Biotalous
Pääartikkeli: FIBIC

Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy kehittää suomalaista bioteollisuutta. Sen toimitusjohtaja on Christine Hagström-Näsi.

Rakentaminen
Pääartikkeli: RYM-SHOK

RYM Oy kehittää rakennusteollisuutta. Sen toimitusjohtaja on Ari Ahonen.

Energia ja ympäristö
Pääartikkeli: CLEEN

CLEEN Oy (Cluster for Energy and Environment) on energia- ja ympäristöalan yritysten sekä tutkimuslaitosten vuonna 2008 yhdessä perustama SHOK [7][8]. CLEEN Oy:n tehtävänä on koota suomalaista energia- ja ympäristöalan huippuosaamista entistä kilpailukykyisemmiksi kokonaisuuksiksi. CLEEN Oy:llä on omistajina kansainvälisiä yrityksiä, jotka harjoittavat Suomessa huomattavaa energia- ja ympäristöalan T&K –toimintaa sekä kansallisesti merkittävimmät tutkimusyhteisöt.

Metallituotteet ja koneenrakennus
Pääartikkeli: FIMECC

FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennus -alan yritysten sekä tutkimuslaitosten vuonna 2008 yhdessä perustama strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK). Yhtiö toimii tieteen, teknologian ja innovaation keskittymänä Suomen metalliteollisuuden ja koneenrakennuksen aloilla. FIMECC Oy:n tehtävänä on edesauttaa kone- ja metalliteollisuuden uudistumista.

Terveys ja hyvinvointi
Pääartikkeli: SalWe

SalWe Oy on Espoossa kotipaikkaansa pitävä voittoa tavoittelematon terveyden ja hyvinvoinnin palveluyritys, joka perustettiin vuonna 2009 strategisen huippuosaamisen keskittymäksi (SHOK) koordinoimaan toimialan tutkimusohjelmia. Tavoitteena on rakentaa yhteistä osaamista ja kansainvälistä liiketoimintaa yritysten ja tutkimustahojen yhteistyöllä.

Tieto-ja viestintäteollisuus
Pääartikkeli: DIGILE

DIGILE Oy on Espoossa kotipaikkaansa pitävä tieto- ja viestintäteollisuuden palveluyritys, joka perustettiin vuonna 2008 ensin nimellä Tivit Oy, strategisen huippuosaamisen keskittymäksi koordinoimaan toimialan tutkimusohjelmia.

SHOK-toiminnan arviointi

Yritys- ja tutkimusosapuolet ovat pääosin olleet tyytyväisiä SHOK-toimintaan [9]. Kattavimmissa selvityksissä SHOK:eihin osallistuneet yritykset ovat toivoneet SHOK:eilta selkeämpiä tavoitteita ja kansainvälisyyttä [10]. Kritiikkiä on esitetty siitä, että näkyviä tuloksia ei ole vielä tarpeeksi [11]. Toisaalta SHOK:ien aikajänne on 5-10 vuotta, joten monia konkreettisia tuloksia on syytä odottaakin vasta myöhäisemmässä vaiheessa.

Keväällä 2012 SHOK:ien toiminnasta suoritetaan laajempi arviointi [12]. Se kritisoi energia- ja ympäristöalan ja rakennetun ympäristön SHOK:eja liian laajasta tutkimusohjelmasta ja väitti, että sama tutkimus syntyisi ilman SHOK:iakin. Raportissa kiinnitettiin huomiota, että metsäteollisuuden kiinnostus biotalous-SHOK:iin hiipuu ja tieto- ja viestintäteollisuuden SHOK:ista puuttuvat terävyys ja kunnianhimo, mutta toisaalta metallituotteiden ja koneenrakennuksen SHOK on lisännyt alan tutkimustoimintaa ja terveys- ja hyvinvointialan osalta SHOK on lisännyt alan verkostoitumista.[13]

Katso myös

Lähteet
  1. Sipilän hallitus: Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. Valtioneuvoston kanslia, 2015. ISBN 978-952-287-182-4. Teoksen verkkoversio.
  2. Tekesin rahoitus SHOK-ohjelmille päättyy. Tekes 6.8.2015 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 22.11.2015
  3. Tekes, Miten strategisen huippuosaamisen keskittymät toimivat? Viitattu 21.1.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Valtioneuvoston kanslia, 27.6.2006, Osaamiskeskittymä- ja infrastruktuuristrategiat valmistuneet (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Tekes.fi, Keskittymät ja Tekes, Keskittymien ja Tekesin ohjelmat täydentävät toisiaan (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Tekes, Yleisimmät strategisen huippuosaamisen keskittymiä koskevat kysymykset (FAQ). Viitattu 21.1.2012
  7. Tekniikka&Talous, 18.12.2008, Energiashokki menee kaikille aloille (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Suomen Akatemia, 10.8.2009, CLEEN uudistaa energia- ja ympäristöalan yhteistyötä (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Tekes, 21.4.2010, Yritykset ja tutkimusyhteisöt uskovat SHOK-toimintamalliin[vanhentunut linkki]
  10. Teknologiateollisuus, 19.10.2011, Yritykset pääosin tyytyväisiä SHOKeihin mutta kaipaavat selkeämpiä tavoitteita ja kansainvälisyyttä (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Tekniikka&Talous, 19.10.2011, "Shokkeihin on käytetty 500 miljoonaa, mutta kuka osaa sanoa yhtään konkreettista tulosta?" (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Tekes, 13.12.2011, Strategisen huippuosaamisen keskittymien arviointi käynnistyy[vanhentunut linkki]
  13. Mirva Heiskanen: Haastateltavana Pekka Soini: ”200 miljoonaa vuodessa on pieni panostus”. Talouselämä, 11/2013, 15.3.2013, s. 14–15. Talentum Oyj.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.