S-IC

S-IC oli Boeingin rakentama Saturn V -kantoraketin ensimmäinen eli alin rakettivaihe, joka aikaansaa raketin lennon suurimman työntövoiman. S-IC-rakettivaiheen massa oli yli kaksi miljoonaa kilogrammaa. Tästä valtaosa oli ajoainetta, jonka polttoaine oli kerosiinipohjainen RP-1 ja hapetin oli nestemäistä happea.

S-IC
Apollo 10:n S-IC -vaihetta nostetaan pystyyn VAB:ssä
Apollo 10:n S-IC -vaihetta nostetaan pystyyn VAB:ssä
Valmistaja Boeing
Maa Yhdysvallat
Korkeus 42 m
Halkaisija 10 m
Massa 2,28 miljoonaa kg
Käyttökohde Saturn V
Moottori 5 klp F-1
Työntövoima 33,4 miljoonaa Newtonia
Ajoaine RP-1 ja Nestehappi
Ajoaika 150 s

Rakettivaihe oli 42 m korkea ja halkaisijaltaan 10 m. Se tuotti 33 miljoonan Newtonin työntövoiman. Se nosti koko raketin lennon ensimmäisten 61 km matkalla. Keskimmäinen viidestä F-1-rakettimoottorista oli kiinteästi asennettu, mutta ulkokehällä sijaitsevat neljä olivat suunnattavia, niitä voitiin hydraulisesti kääntää kantoraketin lentoradan ohjaamiseksi.

Valmistus

Boeing sai sopimuksen vaiheen rakentamiseksi 1961-12-1515. joulukuuta 1961. Tässä vaiheessa NASAn Marshall Space Flight Centerin (MSFC) insinöörit olivat päättäneet tämän rakettivaiheen konstruktion pääpiirteet.

Rakettijärjstelmän valmistuksen pääpaikka oli Michoud Assembly Facility New Orleansissa. Raketin tuulitunnelitestaus tehtiin Boeingin tehtailla Seattlessa. Tarvittavat työkoneet valmistettiin Wichitassa Kansasissa.

Marchallin avaruuslentokeskus rakensi ensimmäiset kolme testijärjstelmää (S-IC-T, S-IC-S ja S-IC-F) sekä kaksi lentomallia (S-IC-1 ja -2). Rakettivaiheen suurten polttoainesäiliöiden rakentaminen kesti 7-9 kuukautta. Rakettivaiheen kokoonpano kesti 14 kuukautta. Ensimmäinen Boeingin rakentama vaihe oli testikappale S-IC-D.

Osat
S-IC:n leikkauspiirros
Saturn V:n ensimmäiset vaiheet S-1C-10, S-1C-11 ja S-1C-9 Michoud Assembly Facilityssä

S-IC-moottorijärjstelemän suurin oli moottorikoneikko 21 kkg. Sen kantoi viiden F-1 -moottorin synnyttämän työntövoiman ja jakoi voiman tasaisesti koko raketin pohjarakenteeseen. Neljä ankkuria piti rakettia paikallaan laukaisutelineessä sen lisätessä työntövoimaa laukaisun alussa. Nämä olivat 4,3 m pitkiä ja 816 kg massaltaan. Neljä vakainta kestivät 1 100 °C lämpötilan.

Moottorikoneikon päällisen polttoainetankin tilavuus oli 770 000 litraa. Säiliö itsessään oli kuivamassaltaan 11 Mkg ja pystyi vapauttamaan 7 300 litraa sekunnissa. Tankin läpi puhallettiin typpeä ennen laukaisua polttoaineen sekoittamiseksi. Lennon aikana polttoaine paineistettiin heliumilla, joka oli varastoitu yläpuoliseen nestemäisen hapen tankkiin. Polttoaine ja LOX-säiliön välissä oli välitankki. LOX-säiliön tilavuus oli 1 204 000 litraa. Sen suunnittelu asetti erityisesti haasteita. Hapen syöttöputkien tuli olla suorat moottoriin eli niiden piti mennä polttoainesäiliön läpi. Putket piti eristää jotta niiden ympärillä oleva polttoaine ei jäätyisi ja säiliöön täytyi tehdä viisi lisäreikää.

Rakennetut vaiheet
Sarjanumero Käyttö Laukaisupäivä Nykyinen sijainti Huomioita
S-IC-T staattinen testipoltto osana Kennedy Space Centerissä näytteillä olevasta Saturn V:stä
S-IC-S rakennekuormitustestaus sijainti tuntematon (viimeksi nähty MSFC:ssä)
S-IC-F kokoonpanolaitoksen ja laukaisulaitteiston testaus sijainti tuntematon
S-IC-D maatestauksen dynamiikkamalli U.S. Space & Rocket Center, Huntsville, Alabama
S-IC-1 Apollo 4 1967-11-099. marraskuuta 1967 MSFC:n rakentama
S-IC-2 Apollo 6 1968-04-044. huhtikuuta 1968 MSFC:n rakentama; kuljetti kameroita
S-IC-3 Apollo 8 1968-12-2121. joulukuuta 1968 30°12′N, 74°7′W Boeingin rakentama; massa 560 kg vähemmän kuin aiemmat vaiheet, jolloin hyötykuormaa saatiin lisättyä 36 kg lisää
S-IC-4 Apollo 9 1969-03-033. maaliskuuta 1969 30°11′N, 74°14′W
S-IC-5 Apollo 10 1969-05-1818. toukokuuta 1969 30°11′N, 74°12′W Viimeinen S-IC instrumentoinnin testilento
S-IC-6 Apollo 11 1969-07-1616. heinäkuuta 1969 30°13′N, 74°2′W
S-IC-7 Apollo 12 1969-11-1414. marraskuuta 1969 30°16′N, 74°54′W
S-IC-8 Apollo 13 1970-04-1111. huhtikuuta 1970 30°11′N, 74°4′W
S-IC-9 Apollo 14 1971-01-3131. tammikuuta 1971 29°50′N, 74°3′W
S-IC-10 Apollo 15 1971-07-2626. heinäkuuta 1971 29°42′N, 73°39′W
S-IC-11 Apollo 16 1972-04-1616. huhtikuuta 1972 30°12′N, 74°9′W
S-IC-12 Apollo 17 1972-12-077. joulukuuta 1972 28°13′N, 73°53′W
S-IC-13 Skylab 1973-05-1414. toukokuuta 1973 moottorien sammutus muutettiin muotoon 1-2-2 muodosta 1-4 Apollo Telescope Mount -tutkimusinstrumenttiin kohdistuvan kuorman vähentämiseksi
S-IC-14 käyttämätön Johnson Space Centerissä esillä olevan Saturn V:n ensimmäisenä vaiheena Suunniteltiin Apollo 18/19 -lennoille
S-IC-15 käyttämätön Michoud Assembly Facility Tarkoitettiin Skylab-vararakettiin mutta ei koskaan käytetty

Lähteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.