Söderköpingin kunta

Söderköpingin kunta (ruots. Söderköpings kommun) on Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Itä-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Söderköping.[3]

Söderköpingin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Itä-Götanmaan lääni
Maakunta Itä-Götanmaa
Keskustaajama Söderköping
Kuntakoodi 0582
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 674,27 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 14 673
 – Väestötiheys 21,8 as./km²









Ilmakuvaa kunnan keskustaajamasta Söderköpingistä.
Lagnön silta Sankt Annassa kunnan saaristoalueella.
Stegeborgin linnanrauniot.
Drothemin kirkko.

Kunnan maapinta-ala on 674,27 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 14 673 henkeä (31.12.2021).[2]

Kooltaan Söderköping on paljon pienempi kuin sen pohjoispuolella sijaitsevat Norrköpingin kunta ja sen keskustaajama Norrköping. Söderköpingin alueella sijaitsevat Stegeborgin linnanrauniot.

Vuonna 2007 kunnassa oli 139,57 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 20,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Nykyinen Söderköpingin kunta koostuu Söderköpingin kaupungista ja yhdeksästä entisestä maalaiskunnasta.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat suurkunnat:[6]

  • Söderköping (aiempi Söderköpingin kaupunki, Drothem ja Skönberga)
  • Aspveden (aiemmat Västra Husby, Östra Ryd ja Gårdeby)
  • Stegeborg (aiemmat Mogata, Börrum, Skällvik ja Sankt Anna)

Söderköpingin kuntamuoto oli kaupunki, ja kaksi muuta kuntaa olivat maalaiskuntia.[6]

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin Söderköpingin kunta yhdistämällä Söderköpingin kaupunki ja Aspveden. Nykyiset rajansa kunta sai vuonna 1974, jolloin Stegeborg liitettiin siihen.[7]

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Söderköpingin kaupungin vaakuna. Myös Stegeborgin maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

  • Stegeborgin maalaiskunta
    Stegeborgin maalaiskunta

Väestönkehitys
Söderköpingin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 10 632
1955
  
 10 324
1960
  
 9 675
1965
  
 9 497
1970
  
 9 639
1975
  
 10 338
1980
  
 11 467
1985
  
 12 339
1990
  
 13 351
1995
  
 13 911
2000
  
 13 936
2005
  
 14 025
2010
  
 14 024
2015
  
 14 240
2020
  
 14 616
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[8][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[9]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 792 5,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 198 1,4
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 730 5,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 12 520 87,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 151 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 130 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 191 288 kruunua.[12] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 80 000 kruunua.[13]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[14]

  • 0–17-vuotiaat: 20,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 21,7 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[15][16] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 5,5 4,1
  jalostus 29,3 24,1
  palvelut 63,2 70,5
  tuntematon 2,1 1,4
  Työpaikkoja ja työllisiä 4 145 6 669
  työpaikkaomavaraisuus 62,2

Taajamat

Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 61,1 prosenttia.[17] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 455 asukasta.[17] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[18]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Söderköping6 992
2Västra Husby486
3Östra Ryd457
4Snöveltorp333
5Mogata301

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

  • Alboga (eteläinen osa)
  • Bottna
  • Luddingsbo (läntinen osa)
  • Ramsdal

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

  • Evertsholm + Varby

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Söderköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 7 8 9 11 9 7 10 10 12 11 10 11 9 8 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 17 16 15 12 13 13 11 10 7 7 7 6 5 7 {{{c2022}}}
  Liberaalit 3 3 3 2 4 4 3 2 2 3 2 3 2 3 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 1 1 1 1 1 1 3 1 4 3 3 2 2 3 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 1 3 2 3 2 2 2 3 3 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 17 17 16 17 16 16 13 17 15 16 13 11 13 8 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 1 1 1 1 1 2 3 3 2 2 2 3 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 5 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 1 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[22] 45 45 45 45 45 45 45 45 45 45 39 39 39 39 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Söderköpingin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Börrumin piiri
  • Drothemin piiri
  • Gårdebyn piiri
  • Mogatan piiri
  • Sankt Annan piiri
  • Skällvikin piiri
  • Skönbergan piiri
  • Söderköpingin Sankt Laurentiin piiri (Söderköpings Sankt Laurentii distrikt)
  • Västra Husbyn piiri
  • Östra Rydin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Söderköping S:t Anna
  • Östra Ryd

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Börrum (Sankt Pers kapell)
  • Drothem (Sankt Drotten)
  • Gårdeby
  • Mogata
  • Sankt Anna
  • Sankt Ilian* (Sankt Egidå)
  • Sankt Laurentii (Söderköping)
  • Skällvik
  • Skönberga
  • Västra Husby (Husby)
  • Östra Ryd (Ryd)

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.6.2022. (ruotsiksi)
  3. Söderköping Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  7. Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  9. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  10. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  11. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.6.2022. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Itä-Götanmaan läänin kunnat
    Boxholmin kunta • Finspångin kunta • Kindan kunta • Linköpingin kunta • Mjölbyn kunta • Motalan kunta • Norrköpingin kunta
    Söderköpingin kunta • Vadstenan kunta • Valdemarsvikin kunta • Ydren kunta • Åtvidabergin kunta • Ödeshögin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.