Säynätsalo (saari)

Saari on 1,7 kilometriä pitkä, 1,5 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 1,41 neliökilometriä [lower-alpha 1]. Se sijaitsee Hauhonselän länsipuolella [3] ja sen erottaa mantereesta yli 300 metriä leveä Kinkosalmi [4]. Saari on muodoltaan melko pyöreä, vaikka sen länsirannalla sijaitseekin Kilkitniemi ja Sisälmyslahti, jota pieni karttanimetön saari suojaa, ja Sisälmyslahden eteläpuolinen niemi. Saaren pohjoispäässä on venesataman suojana kaareva niemi, jossa Juurikkasaari on penkereellä yhdistetty emäsaareen. Säynätsalon kaakkoispuolella sijaitsee kallioinen Kaakkosaari ja pohjoispuolella pienet Kalliosaari, Iso Mäntysaari ja Vähä Mäntysaari. Eteläisillä saarilla sijaitsevat Lehtissaaren asuinalue ja Muuratsalossa Haikka ja Kortepelto.[1]

Säynätsalon maaperä on hiekkaa ja savea. Saaren keskellä on männikkörinteinen ja useampilakinen mäki. Saaren korkein huippu sijaitsee saaren keskivaiheilla. Se on noin 117,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja se kohoaa 39 metrin korkeuteen Päijänteen vedenpinnasta, joka on 78,3 metriä mpy. Saaren pohjoispuolella on toinen mäki, joka kohoaa 37 metrin ja länsipäässä kolmas mäki, joka kohoaa 21 metrin korkeuteen.[1][5]

Saari on lähes kokonaan asuinaluetta tai tehdasaluetta. Sen keskellä on piniä metsäsaarekkeita. Saarella asuu kiinteästi noin 1 380 asukasta (vuonna 2018 [2]). Se on yhteydessä mantereeseen pengertiellä, joka jatkuu länteen Muurameen johtavana yhdystienä 6090 ja pohjoiseen Kinkomaalle yhdystienä 6110. Toinen on Louhunsalmen riippusiltaa pitkin Louhunsalmen ylittävä tieyhteys Lehtissaareen.[1][6]

Säynätsalossa ei ollut ihmisasutusta ennen kuin Johan Parviainen siirsi tehtaansa sinne vuonna 1897 [7]. Parviaisen ostaessa Korpilahden kuntaan kuuluneen Säynätsalon saaren, ei saaressa ollut vielä pysyvää ihmisasutusta.[8]

Ennen Säynätsalon ja mantereen välisen tieyhteyden rakentamista salmen yli kuljettiin lossilla. Lossiranta sijaitsi saarella sen läntisimmässä päässä olevassa niemessä, minne tule vielä tie luoteisrantaan asti. Mantereella on jäljellä lossiranta ja siihen mahdollisesti liittyvä keinotekoinen niemennokka.[1][9][10]

Tieyhteys tehtiin yhdistämällä emäsaari Teerisaareen pengertiellä, jossa oli pieni silta-aukko. Tie johti rantaa pitkin Kinkomaalle. Tämän jälkeen Teerisaari, Koivusaari ja Karkaussaaren niemi yhdistettiin toisiinsa täyttömaalla ja täältä linjattiin uusi, nykyisenä yhdystienä 6090 tunnettu, tieyhteys Muuramen keskustaajamaan. Tienrakennuksen alkuvaiheet näkyvät vuoden 1963 peruskartassa.[11][12][13]