Särkynyt korva

Tintti ryhtyy tutkimaan tapausta, jossa Brysselin etnologisesta museosta on ryöstetty eteläamerikkalaisten arumbaja-intiaanien puinen fetissi ja tilalle on asetettu väärennös. Hän huomaa pian, että oikean fetissin jäljillä on myös kaksi eteläamerikkalaista rikollista, Ramón Bada ja Alonzo Pérez. He saavat käsiinsä väärennöksen valmistaneelle, murhatuksi joutuneelle kuvanveistäjä Baltazarille kuuluneen papukaijan, jonka ääneen toistamista sanoista he saavat tietää, että fetissin ryösti ja Baltazarin murhasi heidän vanha tuttunsa Rodrigo Tortilla. Alonzo ja Ramón seuraavat Tortillaa laivalla San Theodorosiin Etelä-Amerikkaan ja murhaavat hänet. Tintti kuitenkin seuraa heitä ja pidättää heidät. Hän huomaa, että Tortillalla ollut fetissi on sekin väärennös.

Tintti kutsutaan maihin San Theodorosiin, jossa hänet ensin pidätetään ja melkein teloitetaan syytettynä terrorismista, ja sitten, vallankumouksen tapahduttua, nimitetään maan uuden johtajan kenraali Alcazarin adjutantiksi. San Theodorosin armeijaan värvätyt Alonzo ja Ramón kidnappaavat Tintin, mutta hän pakenee. Eräs amerikkalainen öljy-yhtiö yllyttää Alcazaria sotaan naapurimaata Nuevo Ricoa vastaan. Tintti vastustaa hanketta, ja siksi öljy-yhtiö uskottelee Alcazarille hänen olevan vakooja. Tintti vangitaan, mutta hän pakenee Nuevo Ricoon ja lähtee vierailulle alueella asuvien arumbaja-intiaanien luokse.

Tintti tapaa englantilaisen tutkimusmatkailija Ridgewellin, joka kertoo fetissin olleen arumbajojen lahja tutkimusmatkailija Walkerille, joka aikoinaan vieraili heimon luona. Kun heimo huomasi erään Walkerin retkikuntaan kuuluneen miehen ryöstäneen heidän pyhän jalokivensä, he raivostuivat ja murhasivat suurimman osan retkikunnan jäsenistä. Walker pakeni mukanaan fetissi, jonka sisään varastettu jalokivi oltiin piilotettu hänen tietämättään.

Tintti palaa Belgiaan ja huomaa hämmästyksekseen, että kaupoissa on fetissin kopioita. Hän saa kuulla, että niitä valmistaa kuvanveistäjä Baltazarin veli, joka löysi fetissin Baltazarin jäämistöstä. Veli on myynyt alkuperäisen fetissin amerikkalaiselle Samuel Goldbarrille, jonka perään laivalle Tintti lähtee. Goldbarria väijyvät myös Alonzo ja Ramón, jotka Tintti pysäyttää. Kamppailun lomassa fetissi hajoaa ja sekä jalokivi että Tintti, Alonzo ja Ramón putoavat mereen. Tintti nostetaan pelastusveneeseen, mutta jalokivi katoaa ja Alonzo ja Ramón hukkuvat. Fetissi korjataan ja asetetaan jälleen näytille museoon.

Puinen veistos, jota Hergé käytti fetissin mallina.

Michael Farrin kirjan Tintti, tarinoiden todelliset taustat mukaan esikuvana San Theodorosin ja Nuevo Ricon käymälle sodalle Gran Chapon alueen öljyvaroista on Bolivian ja Paraguayn vuosina 1932–1935 käymä Chacon sota, jossa ne kilpailivat Gran Chacon öljyalueen hallinnasta. Sodassa brittiläiset suuryritykset ja pankit tukivat Paraguayta, amerikkalaiset puolestaan Boliviaa – samoin ne tarinassa tukevat Nuevo Ricoa ja San Theodorosia. Tarinassa nähtävän asekauppiaan Basil Bazaroffin esikuva on Basil Zaharoff, joka rikastui asekaupalla ensimmäisen maailmansodan aikana. Hergé kritisoi Zaharoffin häikäilemätöntä ahneutta esittämällä, kuinka Bazaroff myy aseita kummallekin keskenään sodassa olevalle valtiolle.[3]

Suomessa jotkut ovat arvelleet, että Hergé olisi käyttänyt Etelä-Amerikan intiaanien keskuudessa asuvan tutkimusmatkailija Ridgewellin esikuvana suomalaista antropologi Rafael Karstenia. Sarjakuvatutkija Reijo Vallan mukaan Ridgewellillä ei näytä olevan suoraa yhteyttä Karsteniin, mutta Karstenin tutkimat shuarit eli jivarot ovat varmasti olleet Särkyneen korvan bibarojen ja arumbajojen esikuvina. Hergé ei ilmeisesti kuitenkaan tuntenut Karstenin tutkimuksia tarinaa tehdessään, vaan käytti lähteinä vanhempia tutkimuksia jivaroista. Ridgewellin mahdollisena esikuvana on mainittu myös Etelä-Amerikassa vuonna 1925 kadonnut brittiläinen tutkimusmatkailija Percy Fawcett. Lisäksi Vallan mukaan hahmoa saattoi innoittaa Le Crapouillot -lehden artikkeli ranskalaisen seikkailija-kirjailija André Malraux’n esittämästä kolonialismin kritiikistä.[4]

• Hergé: Lohjennut korva. (L’oreille cassée, 1935–37.) Suomentanut Heikki Kaukoranta. Julkaistu aiemmin suomeksi nimellä Särkynyt korva. Suomenkielinen näköispainos ranskankielisestä alkuperäislaitoksesta. Lehtimies Tintti seikkailee. Helsinki: Otava, 2015. ISBN 978-951-1-29301-9.

• Ronkainen, Timo: Vanhat mustavalko-Tintit lopulta suomeksi. Kvaak.fi 19.11.2015.
• Valta, Reijo: Lehtimies Tintin seikkailuja. Pois työpöydältä 10.2.2016.