Särkänniemen delfinaario

1980-luvun alussa Särkänniemi teki päätöksen perustaa delfinaario Suomeen ja järjesti konsultiksi Euroopan johtavan delfiiniasiantuntijan ja Harderwijkin delfinaarion johtajan, hollantilaisen tohtori Willem Dudok van Heelin. Van Heel järjesti tarvittavat kontaktit Yhdysvaltoihin, ja Särkänniemi teki tilauksen viidestä nuoresta delfiinistä. Delfiinin pyytäjä ja eläinlääkäri, tohtori Jay Sweeney, sai tehtäväkseen pyydystää Särkänniemen delfinaarioon kaksi urosta ja kolme naarasta.

Särkänniemen delfiinien pyynti alkoi Floridassa Meksikonlahdella Pine Islandin edustalla elokuussa 1984 tohtori Sweeneyn ja kapteeni Gene Hamiltonin johdolla. Sopivien delfiinien pyydystämiseen oli varattu viisi päivää. Delfiinien piti olla nuoria, iältään enintään kuusivuotiaita. Ensimmäinen delfiini pyydettiin tiistaina, 21. elokuuta 1984. Se oli kolmevuotias naaras ja sai nimekseen "Nicky" (myöh. Niki). Myöhemmin samana päivänä pyydettiin vielä kaksi urosta, kuusivuotias "Raggy" (myöh. Joona) ja nelivuotias "Burny" (myöh. Delfi). Särkänniemen delfiineistä Joona ja Delfi olivat ainoat, jotka pyydystettiin samasta parvesta, muut delfiinit tulivat eri parvista. Myöhemmin samalla viikolla pyydettiin vielä kaksi naarasta, "Happy" sekä kuusivuotias "Spotty" (myöh. Veera). Särkänniemelle yhden delfiinin hinta vuonna 1984 pyydetyistä delfiineistä olisi nykyrahassa 17 000 euroa.[4]

Delfinaarion delfiinejä esiintymisaltaassa vuonna 2009.

Särkänniemen delfinaarion delfiinit olivat lajiltaan pullokuonodelfiinejä. Delfinaarion asukkaat olivat:

• 

  Delfinaarion täysi katsomo ylärivistä kuvattuna odottamassa esityksen alkua heinäkuussa 2011. Taustalla delfiinien esiintymisallas. Käynti kotialtaaseen tapahtui kuvassa keskellä olevan koripallotelineen alta.
  Veera (noin 1978 – 1.6.2021[5]), naaras, lauman johtaja ja Eevertin emo.
• Joona (n. 1978 – 1990[4])
• Näsi (n. 1979 – elokuu 2014[6])
• Delfi (noin 1980 – 26.1.2017[7]), uros. Delfi oli kaikkien delfinaariossa syntyneiden isä.
• Niki (n. 1981 – 18. marraskuuta 2004)^lähde?
• Leevi (s. 1993), uros, Näsin ja Delfin poikanen.^lähde?
• Eevertti (s. 1996), uros, Veeran ja Delfin poikanen.^lähde?

Happy-delfiini kuoli muutaman viikon sisällä pyydystämisestä.[8]^{lähde tarkemmin?} Ensimmäiset delfiinit pyydystettiin ja tuotiin Särkänniemeen Meksikonlahdelta.[9] Delfiinien maahantuontia on sittemmin rajoitettu Euroopan unionin alueella voimassa olevalla asetuksella, joka kieltää luonnonvaraisten delfiinien tuonnin kaupallisiin tarkoituksiin.[10]

Särkänniemessä delfiinien lisääntymistä ei rajoitettu. Vuosina 1985–2014 delfiineille syntyi 16 poikasta,[11] joista hengissä ovat selvinneet Näsin poikanen Leevi ja Veeran poikanen Eevertti.[10] Delfi on kaikkien isä. Veera on synnyttänyt useita muitakin poikasia, mutta ne eivät ole selviytyneet hengissä. Myös Näsi synnytti pari poikasta. Osa Veeran ja Näsin synnyttämistä poikasista syntyi kuolleena.^lähde?

Viimeisimpänä syntyi Veeran ja Leevin poikanen lokakuussa 2014, mutta se eli vain runsaan viikon.[12] Edellisen poikasensa Veera synnytti syyskuussa 2010,[2] mutta sekin kuoli vähän yli viikon ikäisenä.[13]

Särkänniemen delfinaarion vettä ei vaihdettu, vaan sitä puhdistettiin biologisesti bakteerimassan ja hiekkasuodatuksen avulla, ensimmäisenä maailmassa. Näin välteltiin delfiineille haitallisia aineita. Koko kahden miljoonan litran vesimäärä kiersi suodattimien läpi kahdessa tunnissa vieden samalla pois myös delfiinien jätökset. Vedenlaatu tarkastettiin kerran viikossa Kokemäenjoen vesilaboratoriossa.[14]

Särkänniemen delfinaarion jälkeen biologisia vedenpuhdistusjärjestelmiä on otettu käyttöön muissakin maailman delfinaarioissa. Esiintymisaltaan takana, hoitotiloissa, oli neljä metriä syvä kotiallas ja matalampi hoitoallas sekä altaita yhdistävä kanava.

Kritiikkiä Särkänniemeä kohtaan on kerännyt mm. delfiinien olosuhteet, delfinaarion korkea poikaiskuolleisuus,[15][16] jonka tosin epäiltiin johtuneen lauman johtajan Veeran kantamasta geenivirheestä,[17] sekä delfinaariota varten pyydystetyn Happy-delfiinin kuolema vain muutama viikko pyydystämisen jälkeen.[18] Myös muutamien delfinaarion delfiinien luonnottoman aikainen kuolema herätti paljon keskustelua.

Delfinaarioiden on katsottu käyvän vähitellen tarpeettomaksi, kun tietoa delfiinien elintavoista on saatavilla muistakin lähteistä. Vuonna 2014 valtuutettu Juhana Suoniemi jätti Tampereen kaupunginvaltuustolle aloitteen Särkänniemen delfinaarion hallitusta alasajosta.[10]

Animalia,[19] SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto[20] ja Oikeutta eläimille[21] vaativat Särkänniemen delfinaarion sulkemista.

Delfinaarion julkisivu huvipuiston puolelta marraskuussa 2015, vain vähän delfinaarion sulkemispäätöksen jälkeen.

Särkänniemen hallitus päätti, että delfinaario suljetaan lokakuussa 2015, ja delfinaarion viimeinen yleisölle avoin näytös järjestettiin 6. syyskuuta 2015. Syynä lopettamiseen olivat taloudellinen kannattamattomuus ja eläinten käyttöä viihdetarkoituksessa kohtaan noussut yleinen asennemuutos.[22][23][24]

Delfiinit siirrettiin Särkänniemestä 28. elokuuta 2016 aamuyöllä Kreikassa Spátan kaupungissa sijaitsevaan Attikan eläinpuistoon. Ne oli pakattu avoimiin vesitankkeihin, jotka lastattiin rekkoihin ja kuljetettiin ja lastattiin Tampere-Pirkkalan lentokentällä odottavaan rahtikoneeseen.[25] Delfiinien siirto tehtiin poliisin valvonnan alaisena, ennalta ilmoittamatta ja mahdollisimman salaa. Oikeutta eläimille ja Animalia olivat saaneet delfiinien siirrosta vinkin ja siirtyivät delfinaarion edustalle osoittamaan mieltä ja seuraamaan yöllä tapahtunutta delfiinien siirtoa.[26] Särkänniemen toimintaa siirron suhteen on kritisoitu mediassa monessa eri tahossa.[27][28][29]

Delfiinien mukana Särkänniemestä Attikaan matkusti niiden hoitajia, jotka viipyivät Attikassa marraskuun loppuun saakka. Delfiinit sopeutuivat uuteen ympäristöönsä hyvin.[30]

Tampereelta Spátaan siirretty Delfi-delfiini kuoli Kreikassa tammikuussa 2017.[31] Veera-delfiini siirrettiin vuonna 2020 Spátasta Italiassa sijaitsevaan Oltramaren-puistoon, jossa se kuoli kesäkuussa 2021.[5] Leevi ja Eevertti elävät edelleen Attican eläintarhassa.[32] Valaiden puolesta ry:n edustajan mukaan asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta sen jälkeen, kun Attikan toimitusjohtaja oli syyskuussa 2022 antanut ristiriitaisia tietoja eläintarhan delfiinien lukumäärästä[33].

Delfinaarion tilat remontoitiin vuonna 2016 SuperPark-sisäliikuntapuistoksi.[34] SuperPark toimi siellä kevääseen 2020 asti.[35]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Särkänniemen delfinaario Wikimedia Commonsissa

• Delfinaario Särkänniemen sivuilla (Archive.org)
• Särkänniemi – Merinisäkäsakatemia (Archive.org)
• Ylen Elävä arkisto: Suomen ensimmäiset delfiinit Julkaistu 30.10.2012, päivitetty 12.10.2020
• Luettelo Särkänniemen Delfinaarion delfiinien historiasta Ceta-basessa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Särkänniemen vastaukset Delfinaarion delfiinien siirtoa koskeviin kysymyksiin (Archive.org)