Sädekalat
Sädekalat (Telmatherinidae) on hopeakylkikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajit esiintyvät ainoastaan Indonesiassa. Eräitä sädekalalajeja pidetään akvaarioissa.
Sädekalat | |
---|---|
Sädekala (Marosatherina ladigesi) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Hopeakylkikalat Atheriniformes |
Heimo: |
Sädekalat Telmatherinidae Munro, 1958 |
Suvut | |
|
|
Katso myös | |
Lajit ja anatomia
Sädekalojen heimoon kuuluu 5 sukua ja 17 lajia, muun muassa keltasädekala (Telmatherina celebensis), purjesädekala (Kalyptatherina helodes), rusosädekala (Tominanga sanguicauda) ja sädekala (Marosatherina ladigesi). Ne ovat läheistä sukua revontulikaloille (Melanotaeniidae) ja sinisilmille (Pseudomugilidae) ja ne luetaan toisinaan kuuluvaksi samaan heimoon näiden kanssa alaheimona Telmatherininae. Sädekalat ovat pienikokoisia kaloja, joiden tunnusomaisin piirre on korkea etumainen selkäevä. Sädekalalajeilla tavataan sukupuolidimorfiaa ja koiraat ovat tyypillisesti värikkäämpiä kuin naaraat.[1][2][3]
Levinneisyys ja elinympäristö
Sädekalalajeja tavataan Indonesiassa Sulawesin saarelta ja Uuden-Guinean lähellä olevilta Misool- ja Batanta-saarilta. Yhtä lukuun ottamatta kaikki lajit elävät Sulawesin Malilijärvillä. Uusiguinealainen laji elää puroissa ja joissa.[1][2][3]
Lähteet
- Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 272. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.8.2012). (englanniksi)
- Family Telmatherinidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 1.8.2012. (englanniksi)
- Fabian Herder, Julia Schwarzer, Jobst Pfaender, Renny K. Hadiaty & Ulrich K. Schliewen: Preliminary checklist of sailfin silversides (Teleostei: Telmatherinidae) in the Malili Lakes of Sulawesi (Indonesia), with a synopsis of systematics and threats. Verhandlungen der Gesellschaft für Ichthyologie, 2006, 5. vsk, s. 139–163. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.7.2012. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)