Säätyvaltiopäivät 1891
Säätyvaltiopäivät 1891 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Aatelittomat säädyt kokoontuivat ensimmäistä kertaa vasta valmistuneessa Säätytalossa.[2]
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1891 | |
---|---|
Kesto | 20.1.1891–28.5.1891[1] |
Aatelissääty | Victor von Haartman, Ritarihuone |
Pappissääty | Torsten Thure Renvall, Säätytalo |
Porvarissääty | Anders Joachim Kurtén, Säätytalo |
Talonpoikaissääty | Kaarle Wärri, Säätytalo |
Keskeisiä päätöksiä | |
valtiosääntö | |
Valtiopäivät eivät saaneet käsitellä ajankohtaisia, autonomian kannalta tärkeitä asioita, kuten oman postilaitoksen liittämistä Venäjän postiin, vaan keisari oli ilmoittanut asiasta postimanifestilla.[3]
Edustajat
Aatelissääty
Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli Victor von Haartman. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajia olivat hän mukaan luettuna seuraavat henkilöt:[4]
Pappissääty
Pappissäädyn edustajien lukumäärä oli pysynyt edellisiin valtiopäiviin nähden muuttumattomana eikä sääty ollut edustajiensa puolesta muutenkaan juuri muuttunut. Säädyn puhemiehenä toimi arkkipiispa Torsten Thure Renvall. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[5]
Piispat:
- Arkkipiispa Torsten Thure Renvall (säädyn puhemies), Kuopion hiippakunnan piispa Gustaf Johansson (varapuhemies) ja Porvoon hiippakunnan piispa Carl Henrik Alopaeus
Papiston edustajat:
- Turun arkkihiippakunnan papiston valitsemina: Ulvilan kirkkoherra Karl Emil Stenbäck, Vanajan kirkkoherra Josua Johansson, Lapuan kirkkoherra Anders Oskar Törnudd, Pietarsaaren maaseurakunnan kirkkoherra Viktor Laurentius Helander, Taivassalon kirkkoherra Frans Nordlund, Maalahden kirkkoherra Frans Viktor Sandelin, Tyrvään kirkkoherra Johannes Bäck, Maarian kirkkoherra Ivar Markus Tallgren, Vähänkyrön kappalainen Johan Jakob Westerlund, Hämeenlinnan vankilansaarnaaja Gustaf Robert Böök, Sundin kirkkoherra Frans Joakim Torckell ja Pietarsaaren maaseurakunnan kappalainen Henrik Eliel Wegelius.
- Porvoon hiippakunnan papiston valitsemina: Helsingin kirkkoherra Alexander Wilhelm Lyra, Lappeen kirkkoherra Gustaf Oskar Teodor Nordström, professori Herman Råbergh, Uukuniemen kirkkoherra Alexander Gustaf Walle, Sulkavan kirkkoherra Ludvig Alexander Wennerström, Juvan kirkkoherra Nestor Järvinen, Sipoon kirkkoherra Fredrik Vilhelm Fredrikson, Walkealan kirkkoherra Karl Wilén, Jyväskylän lyseon lehtori Juuso Hedberg ja Uudenmaan lääninvankilan saarnaaja Elis Bergroth.
- Kuopion hiippakunnan valitsemina: Suonenjoen kirkkoherra Henrik Edvard Schroderus, Kuopion suomalaisen klassillisen lyseon rehtori Johannes Schwartzberg, Hailuodon kirkkoherra Niilo Karlsberg, professori Jaakko Forsman, Siikajoen kirkkoherra Karl August Schroderus ja Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon kollega Henrik Piipponen.
- Yliopiston valitsemina: professorit Johan Richard Danielson ja Ernst Gustaf Palmén.
- Turun arkkihiippakunnan koulunopettajien valitsemina: ylimääräinen professori Otto Donner ja Turun suomalaisen klassillisen lyseon rehtori Henrik Melander.
- Porvoon hiippakunnan koulunopettajien valitsemina: ruotsalaisen normaalilyseon rehtori Alfred Kihlman ja professori Ernst Jakob Waldemar Bonsdorff.
- Kuopion hiippakunnan koulunopettajien valitsemana: lyseon lehtori Arvid Genetz.
Porvarissääty
Porvarissäädyn puhemies oli Anders Joachim Kurtén ja sihteeri Axel Valdemar Lindberg. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[6]
Talonpoikaissääty
Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Carl Johan Slotte mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Anton Almberg ja sihteerinä Emil Frithiof Andersin:[7]
Lähteet
- Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat 1809-1906 Eduskunta. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 13.12.2013.
- Säätytalo Virtual Helsinki. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 14.9.2012. Viitattu 13.12.2013.
- Suomen autonomia vaarantuu Eduskunnan historiaa. Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
- Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1891 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1891. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1891, ss. 1467-1472.
- Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 99–102.
- Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.
- Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–316. Helsinki: Otava, 1926.