São Pedro ja São Paulo
São Pedro ja São Paulo (port. Arquipélago de São Pedro e São Paulo, Pyhän Pietarin ja Paavalin saaristo) on viidentoista pienen luodon ja karin ryhmä Atlantin Valtamerellä. Se sijaitsee Pasaatien kohtaamisvyöhykkeellä hiukan Päiväntasaajan pohjoispuolella. Se on erityinen kunta Brasilian Pernambucon osavaltiossa ja sijaitsee noin 940 km päässä Brasilian rannikkokaupunki Tourosista, 625 km koilliseen Fernando de Noronhan saaristosta, ja 1824 km päässä Länsi-Afrikan rannikolta. Se on yksi harvoista paikoista, joissa Atlantin keskiselänne ulottuu merenpinnan yläpuolelle.
Saaristo on luonnonsuojelualue vuodesta 1986. Brasilian laivastolla on ollut saarilla tutkimuslaitos vuodesta 1998.[1] Tärkein taloudellinen toiminta luotojen ympäristössä on tonnikalan kalastus.[2]
Historia
20. huhtikuuta, 1511 Portugalin laivasto löysi luodot vahingossa matkalla Intiaan. Pyhän Pietarin mukaan nimetty karavelli ajoi karille ja sen miehistö pelastettiin Pyhä Paavali -nimiseen alukseen, ja saaret saivat nimensä näiden laivojen mukaan.[3]
Charles Darwin kävi täällä vuonna 1832 ensimmäisellä osuudella hänen matkan HMS Beagle ympäri maailmaa. Darwin luetteli kaikki eläimet ja huomasi että saarilla ei ole yhtään kasvia tai edes jäkälää. Darwin löysi kaksi lintua, suuren ravun ja joukon hyönteisiä jotka elivät lintujen höyhenistössä, pesässä tai ulosteissa. Darwinista tuntui, että täällä voi nähdä, miten elämä levisi uusille alueille.lähde? Darwin huomasi, että nämä pienet saaret eivät ole vulkaanisia, vaan syntyneet mannerliikuntojen seurauksena. Toinen kuuluisa saaristossa vieraillut henkilö oli Ernest Shackleton matkallaan Etelämantereelle.[3]
Belmonten luodolle perustettiin majakka vuonna 1930. Se tuhoutui maanjäristyksissä, nykyinen majakka on rakennettu vuonna 1995.[4]
1960-luvun alussa saaristo toimi lähtökohtana ja päätepysäkkinä ensimmäiselle maailmanympäripurjehdukselle pinnan alla, jonka suoritti Yhdysvaltain ydinkäyttöinen sukellusvene USS Triton.[5]
Tutkimusasema
25. kesäkuuta 1998 Brasilian laivasto avasi saaristossa tutkimusaseman (port. Estação Científica do Arquipélago de São Pedro e São Paulo; ECASPSP). Asemalla työskentelee jatkuvasti neljä tutkijaa, jotka vaihtavat vuoroja 15 päivän välein. Jatkuva miehitys takaa Brasilialle oikeudet lähivesien taloudelliseen hyödyntämiseen.
Kesäkuussa 2006 maanjäristys voimakkuudeltaan yli kuusi Richterin asteikolla ravisteli saaristoa. Sen synnyttämä tsunami vahingoitti tutkimusasemaa.
Maantiede
São Pedro ja São Paulo sijaitsee Atlantin Valtamerellä, 100 km Päiväntasaajan pohjoispuolella ja on Brasilian ainoa saaristo Pohjoisella pallonpuoliskolla. Pinta-ala on yhteensä noin 1,7 ha ja suurin korkeus on 18 m. Saaristo koostuu useista kareista ja viidestä suuremmasta luodosta:
- Belmonte : 5380 m2
- Challenger (tunnetaan myös nimellä São Paulo) 3000 m2
- Koillisluoto (tunnetaan myös nimellä San Pedro) 1440 m2
- Cabral 1170 m2
- Eteläluoto 943 m2
Merenpohja niiden rannikolla on yli 3650 metrin syvyydellä. Yhdelläkään luodolla ei ole pysyvää makean veden lähdettä.
Biologia
Vain suurimmalla luodolla, Belmontella, on kasvillisuutta eli sammalia ja heiniä. Muut kivet ovat enimmäkseen karuja, lukuun ottamatta joitakin merileviä ja sieniä, jotka sietävät suolapärskeitä. Luodoilla elää merilintuja, kuten ruskosuula (Sula leucogaster), ruskotiira (Anous stolidus), ja tummaruskotiira (Anous minutus), sekä hyppyrapuja (Grapsus grapsus), hyönteisiä ja hämähäkkejä.
Lähteet
- Saint Peter and Saint Paul Rocks Encyclopædia Britannica. Viitattu 14.8.2016.
- Viana, D.F et al.: Fisheries the Saint Peter and Saint Paul Archipelago Bol. Inst. Pesca. 2015. Viitattu 14.8.2016.
- Saint Peter and Saint Paul Rocks Basement Geographer. 2011. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 14.8.2016.
- St. Peter and St. Paul Rocks Lighthouse Lighthouses of Brazil: Atlantic Islands. Arkistoitu 4.4.2016. Viitattu 14.8.2016.
- May 10, 1960: USS Triton Completes First Submerged Circumnavigation This day in Tech: Wired. 2010. Viitattu 14.8.2016.