Sándor Bródy
Sándor (Alexander) Bródy (23. kesäkuuta 1863 Erlau – 12. elokuuta 1924 Budapest, Unkari[1]) oli unkarilainen kirjailija. Hän käsittelee ranskalaisten naturalistien tapaan etupäässä elämän varjopuolia. Hänen teoksistaan mainittavia ovat novellikokoelmat: Nyo-mor ('Kurjuutta', 1884), Emberek ('Ihmisiä', 1888) ja Szinészvér ('Näyttelijäverta', 1891), romaanit: Faust orvos ('tohtori Faust', 1888) ja Don Quixote kisasszony ('Neiti Don Quijote', 1888) sekä näytelmä A tanitönö ('Opettajatar', 1906).[2]
| Sándor Bródy | |
|---|---|
.jpg.webp) Sándor Bródy |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. kesäkuuta 1863 Erlau |
| Kuollut | 12. elokuuta 1924 (61 vuotta) Budapest, Unkari |
| Kansalaisuus | Unkari |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | unkari |
| Tuotannon kieli | unkari |
| Tyylilajit | naturalismi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Lähteet
- Bródy, Alexander, Österreichisches Biographisches Lexikon 1815–1950 s. 115–116 (saksaksi)
- Bródy, Sándor, Tietosanakirja osa 1, palsta 1270, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.