Rypsi

Rypsi (Brassica rapa Oleifera-ryhmä, Brassica rapa subsp. oleifera, ennen B. campestris) on viljelykäyttöön otettu nauriin alalaji. Rypsi kuuluu ristikukkaisiin kasveihin ja sillä on keltaiset kukinnot.

Rypsi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Kaalit Brassica
Laji: rapa
Alalaji: oleifera
Kolmiosainen nimi

Brassica rapa subsp. oleifera
(DC.) Metzg.

Rypsin siemenistä puristetaan öljyä, jota käytettiin aikaisemmin lamppujen polttoaineena ja nykyisin ruokaöljynä. Sivutuotteena syntyy valkuaispitoista puristetta, jota voidaan käyttää eläinten rehuna[1].

Pohjoisemmassa menestyvä rypsi muistuttaa ulkonäöltään paljon rapsia, joka on lantun alalaji. Kasvit erottaa toisistaan siitä, että rypsin kukinnossa aukeavat ensimmäisinä ylimmäiset ja rapsin kukinnossa alimmaiset kukat.

Historia

Rypsiä on viljelty Kiinassa ja Intiassa jo 1500 eaa. Siitä tehtiin lamppuöljyä 1800-luvulle asti. Suomessa sitä alettiin viljellä laajemmin vasta 1980-luvulla.

Viljely

Rypsiä voidaan viljellä samalla paikalla korkeintaan kerran viidessä vuodessa[2]. Kevätrypsiä voidaan viljellä Etelä- ja Länsi-Suomessa lähinnä Vaasa-Tampere-Joensuu -linjalle asti. Sen kasvuaika on noin 105 päivää. Etelämpänä voidaan viljellä myös syysrypsiä.[3]

Suomalaisessa rypsin viljelyssä tarvitaan erityisen paljon torjunta-aineita rikkakasveja ja tuholaisia vastaan[4], koska rypsi kylvetään yleensä jo keväällä[5]. Mehiläisille ja muille pölyttäjille haitalliset neonikotinoidi-torjunta-aineet asetettiin käyttökieltoon Euroopassa vuonna 2013. Suomi ja eräät muut maat ovat kuitenkin hakeneet kiellolle vuosittain öljykasvien viljelyyn myönnettäviä poikkeuslupia. Kevätrypsin viljeleminen olisi lähes mahdotonta ilman niitä.[6]

Rypsiä viljeltiin Suomessa vuonna 2014 28 700 hehtaarilla[7]. 2020-luvun rapsikuoriaistuhot ovat kuitenkin saaneet monet suomalaiset luopumaan sen viljelystä[2].

Lähteet
  1. KYLMÄPURISTETTU RYPSI KOTIELÄINTEN REHUNA Martina Westman. Opinnäytetyö 21.5.2010. Laurea-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16958/kylmapuristetturypsikotielaintenrehuna.pdf?sequence=1
  2. Tuhohyönteiset | Tuholaisten biologinen torjunta on onnistunut kasvihuoneissa – voisiko se korvata kemikaalit avomaallakin? Helsingin Sanomat. 5.11.2020. Viitattu 18.10.2022.
  3. Kevätrypsiä, kevätrapsia vai syysrypsiä? Maatilan Pellervo 2005
  4. Kati Lassi ja Unto Tulisalo: Kevätrypsin ja -rapsin viljelytekniikka (Kasvinsuojelu) 21.2.2013. Agronet. Arkistoitu 14.7.2014.
  5. Rypsi vaihtui rapsiin kaupoissa – hämmentyneet asiakkaat kyselevät perään Yle Uutiset. 2.7.2014. Viitattu 19.10.2022.
  6. Oona Komonen: Suomessa saa käyttää pölyttäjille haitallista torjunta-ainetta – "Ei tässä olla mehiläisiä tappamassa", perustelee poikkeusluvan hakija Seura.fi. 20.3.2018. Viitattu 19.10.2022.
  7. Lassheikki, Petri: Rypsin ja rapsin viljelyala kutistunut ennätysalas Yle Uutiset. 10.7.2014. Viitattu 10.7.2014.

    Aiheesta muualla
    Rypsipelto Parikkalan Savikummunsalolla.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.