Rypäleaseiden kieltosopimus

Israel, Kiinan kansantasavalta, Venäjä ja Yhdysvallat vastustivat rypälepommikieltoa. Ne ovat myös suuria rypälepommien valmistajamaita maailmassa. Niiden mielestä erillistä kansainvälistä sopimusta ei tarvita, vaan rypälepommien säätely voidaan toteuttaa Yhdistyneiden kansakuntien tavanomaisia aseita koskevissa prosesseissa.

Belgiasta tuli ensimmäinen maa, joka kriminalisoi investoinnit rypälepommivalmistajiin.[9]

Britannia on aikaisemmin kannattanut rypälepommien käyttöä Yhdysvaltain tapaan, mutta se on siirtynyt niiden rajoittamisen kannattajaksi. Britannia on käyttänyt rypälepommeja muun muassa Persialahden ja Irakin sodissa. Irakissa britit ampuivat noin 2 000 tytärammusta Basran seudulla saaden räjähtämättömyysprosentiksi 2%-5%.^lähde?

Vuonna 2003 BAe osti 20 000 tytärammuksen kuorta Israel Military Industriesilta. Brittijoukot tulittivat Irakin sodassa Basraa rypälepommeilla, jotka sisälsivät noin 2 000 L020-tytärammusta, joissa on Israel Military Industriesin kuori, jonka räjähtämättömyysnormi on Pentagonin vaatimusten mukaan 1%. Rypälepommien kantama oli tykistökranaatteina noin 30 kilometriä. Britannian puolustusministeriön mukaan räjähtämättä jäi 2%:ia. Israel Military Industries ei 2003 enää markkinoinut tuotteitaan rypälepommeina niiden huonon maineen vuoksi, mikä johtuu jopa kymmenien prosenttien räjähtämättömyydestä. Termiksi otettiin kuorma-ammus (engl. cargo munition), joka olisi laadullisesti parempi.[10]

Norjassa Hjerkinnin ampuma-alueella suoritetut kokeet johtivat Britannian parlamentissa opposition kysymykseen. Parlamentin liberaalidemokraattinen jäsen Nick Harwey kysyi puolustusministeri Ingramilta kuorma-ammus L20A1 (kuorma-ammus):n kokeista Britannian asevoimista vastaavalta ministeri Adam Ingramilta, jonka mukaan L20A1 on turvallinen ja sopiva palveluskäyttöön.[11]

Pohjoismaissa toimiva Nammo AS on 1998 perustettu yhtiö, johon on yhdistetty pohjoismaisia ammusvalmistajia. Nammo AS omistaa pohjoismaissa olevat ammuksia valmistavat yhtiöt kokonaan tytäryhtiöinä. Norjan valtio ja suomalainen puolustusvälineyritys Patria Oyj omistavat vuonna 2006 toteutuneen Saab AB:n osakemyynnin jälkeen yhdessä yhtiön puoliksi. Saab AB myi 27,5%:n omistuksestaan 5%-yksikköä Norjan valtiolle ja loput suomalaiselle Patria Oyj:lle.[12]

Nammo AS osti joulukuussa 2006 Yhdysvalloista 1960 perustetun Talley Defense Systemsin. Yhdysvaltalainen Talley Defense Systems on kehittänyt ja valmistanut tytärammuksia ja niiden kuorma-ammuksia mm. kasettipommi BLU-97:ään ja risteilyohjus BGM-109/D Tomahawkiin.[13]

Norjassa on vastustettu laajasti rypälepommeja jo ennen Irakin sotaa. Pontta vastustukselle loi se, että Belgian ilmavoimien kapteeni pudotti F-16-hävittäjällä maalikentän ohi rypäleammuksia Hjerkinnin ampuma-alueella 2002. Osittain Norjan lyhyestä osallistumisesta Yhdysvaltain johtamaan Irakin sodan vapaaehtoisten koalitioon seuranneesta Norjan vaalien jälkeistä hallituspohjan vaihdoksesta johtuen pyrkimys rypälepommikiellon aikaansaamiseen on voimistunut.

Norjan luterilaisen valtionkirkon ulkomaanavun pääsihteeri Atle Sommerfeldt on arvostellut päätöstä sillä perusteella, että Norjan hallituksen ulkopolitiikkaan kuuluu rypälepommikiellon hyväksi toimiminen[14]

Suomen ulkoministeriön mukaan rypälepommit ovat osa Suomen tulevaa puolustusjärjestelmää Suomen sitouduttua jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuodesta 2016.[15][7][16][17]

Puolustusvoimien ilmoituksen mukaan se etsii maastoon räjähtämättä jääneinä entistä vaarattomampia rypälepommeja.[15]

Prikaatikenraali Arto Rädyn 22.2.2007 antaman lausunnon mukaan puolustusvoimilla ei ole hankkia maastoon jääviä rypälepommeja.[18][19][16]

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan maamiinat voidaan korvata sellaisella rypälepommijärjestelmällä, josta maastoon ei jää räjähtämättömiä ammuksia. Vanhasen mukaan korvaavaa järjestelmää ei ole vielä tuotu poliittiseen päätöksentekoon asti.[20]

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan mukaan Suomen armeijalla on rypälepommeja ja ne voivat osaltaan korvata maamiinoja. Rypälepommikieltosopimus ei kuitenkaan koskisi kaikkia rypälepommeja, sellaisia, joita ei jää maamiinojen tavoin eniten siviilituhoja aiheuttavina vaaraksi ympäristöön. Suomi pyrkii vaikuttamaan neuvotteluprosessissa siihen, ettei se vahingoita Suomen puolustusta kuitenkin siten, ettei Suomen puolustus perustu laajoja siviilituhoja aiheuttaviin aseisiin.[21]

Tasavallan presidentti Tarja Halonen antoi Kalevalle haastattelun, minkä mukaan Suomi voi hyvin korvata jalkaväkimiinat rypälepommeilla: "Lähdemme siitä, että hankittavat rypälepommit ovat täysin kansainvälisten sopimusten mukaisia. Kaikilla nyt käytettävissä olevilla tiedoilla meillä on ihan turvallinen pohja mennä eteenpäin" (Halonen). Oslon rypälepommeja koskevan sopimuksen ja Suomen tulevan asehankinnan välillä ei ole ristiriitaa. "Nyt on myös vältetty jotkut aikaisemmat virheet. Kansainvälisessä sopimuksessa on oltu riittävän ajoissa ja aktiivisesti mukana, jolloin voidaan tuoda myös omat haasteet ja mielipiteet esille. Tämä on minusta se tärkein asia. Aikoinaan Ottawan miinakieltosopimuksen kohdalla oltaisiin voitu olla aktiivisempia" (Halonen).[22]

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n vuosikokous vetosi vuosikokouksessaan 3.3.2007, ettei Suomeen hankittaisi rypälepommeja, johtuen niiden aiheuttamista seurauksista, viitaten isovanhempiensa hoidossa Rashidien pakolaisleirillä asuvaan Farah Shehadehin kertomukseen.[23][24][25]

Sadankomitean pääsihteeri Jan Koskimies aloitti adressin keruun rypälepommien kieltämiseksi Suomessa.

Entinen valtiovarainministeri Eero Heinäluoma on vaatinut rypälepommeista selvitystä.[26]

Suomi on ostanut Alankomaista yhdysvaltalaisen raskaan raketinheitinjärjestelmän, jossa voidaan käyttää henkilöitä ja ajoneuvoja vastaan tarkoitettuja kaksoiskäyttöisiä tytärammuksia, sekä 155 mm kenttätykkejä varten saksalaisen Rheinmetallin valmistamia DM 662 kuorma-ammuksia, jollaiset Norjan hallitus pani väliaikaiseen käyttökieltoon 2006. DM 662:ssä käytetään M85-tytärammuksia.

Yhdysvallat, missä valmistetaan useita rypälepommeja ja tytärammuksia, ei osallistunut rypälepommikieltoa käsittelevään kokoukseen. Yhdysvaltain ulkoasianhallinnon tiedottaja Sean McCormack mainitsi, että rypälepommeilla on paikkansa ja käyttönsä sotilaallisena varantona, mikäli niiden teknillinen rakenne on oikea ja varastointi on asianmukaista.[27]

Senaattorit Dianne Feinstein ja Patrick Leahy esittivät helmikuun 2007 alkupuolella lakiluonnoksen, minkä tarkoituksena on suojella siviiliväestöä. Lakiluonnoksen nimi on The Cluster Munitinions Civilian Protection Act.[28]

Tätä Feinstein-Leahyn laiksi kutsuttu esitys ei edellytä rypälepommeista luopumista, mutta edellyttää, että niiden toimivuusprosentti on 99%:ia, jolloin varmistettavaksi toimimattomuusprosentiksi jää yksi prosentti, mikä on jo ollut Pentagonin vaatimus korkeintaan kymmenen dollarin hinnan lisäksi. Lisäksi esityksessä edellytetään, että rypälepommeja käytetään ainoastaan määriteltyjä sotilaallisia kohteita vastaan eikä siellä, missä siviilejä tiedetään olevan eikä tavanomaisesti siviilien asuttamilla alueilla. Kolmenkymmenen päivän kuluessa rypälepommien käytöstä Yhdysvaltain presidentti velvoitettaisiin toimittamaan suunnitelman räjähtämättömien tytärammusten raivaamisesta kustannusarvioineen asianomaisille kongressin valtiokunnille koskien Yhdysvaltain hallituksen itsensä käyttämiä tai hallituksen, jonka käyttöön ammuksia on myyty tai siirretty. Asianomaiset valiokunnat ovat senaatin ulkosuhteidenvaliokunta ja edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunta. Selvitys voi olla ei-julkinen[29]

Esityksen perusteluna olivat Libanonin tapahtumat ja senaattori Dianne Feinstein ilmoitti pyrkineensä pääsemään asiassa ratkaisuun Pentagonin kautta kymmenen vuoden ajan.