Ruutin kirja

Noomi vannottaa Ruutia ja Orpaa palaamaan Moabin maahan. William Blake, 1795.

Kirjan kirjoitusajankohdasta ja kirjoittamisen syystä ollaan erimielisiä. Monien oppineiden mukaan kirja oli alun perin osa Tuomarien kirjaa, mutta että se erotettiin omaksi kirjakseen myöhemmin. Kirja on Vanhan testamentin lyhyin, jos Nevi'imin kaksitoista pientä profeettaa lasketaan yhdeksi kirjaksi. Myös kirjan kieli ja kuvaus vaikuttavat siltä, että se on kirjoitettu samaan aikaan Tuomarien kirjan kanssa, ja kirjan aloitusjae sijoittaa kirjan suoraan samaan aikaan.

Toisaalta kirja näyttää hyväksyvän ei-juutalaisten kanssa avioitumisen ja heidän kääntymisensä juutalaisuuteen, mikä vaikuttaisi sijoittavan kirjan persialaisen ajan varhaisille vuosille. Siihen aikaan Esra tuomitsi tällaiset avioliitot ja painosti israelilaisia hylkäämään ei-juutalaiset vaimonsa. Tämän teorian mukaan kirja on kirjoitettu vastaukseksi Esran uudistuksille ja tällaisten avioliittojen puolustukseksi väittäen, että Israelin suurimpana kuninkaana pidetty Daavid on myös tällaisen avioliiton jälkeläinen.

Ruut (רוּת, Rut "sääli") oli moabilainen nainen, jonka appi Elimelek ja anoppi Noomi olivat asettuneet asumaan Moabin maahan. Elimelek kuoli siellä, ja hänen kaksi poikaansa menivät naimisiin. Mahlon otti vaimokseen Ruutin, ja Kiljon otti vaimokseen Orpan. Myös pojat olivat kuolleet.

Noomi kuuli, että Juudan maan nälänhätä oli päättynyt, ja päätti palata. Hän pyyteli Orpaa ja Ruutia lähtemään, mutta Ruut oli kiintynyt Noomiin ja seurasi anoppiaan Betlehemiin elonkorjuun aikaan. He itse olivat köyhiä. Elimelekillä oli ollut perintömaa, mutta Noomin täytyisi myydä se, ellei maalle löydy lunastajaa. Elimelekillä oli Betlehemissä varakas sukulainen nimeltään Boas, joka osallistui elonkorjuuseen. Ruut poimi tähkäpäitä hänen pellollaan, ja kun Boas puhui hänelle ystävällisesti, Ruut lähetyi tätä anoppinsa neuvosta.

Boas viehättyi Ruutista, mutta kertoi, että lähempänä oli sukulainen, jolla oli ensioikeus lunastaa Elimelekein perintömaa, ja että tämän tuli ensin luopua oikeudestaan, ennen kuin Boas pystyi etenemään asiassa. Boas kutsui sukulaismiehen luokseen, ja kertoi hänelle, että hänellä oli oikeus lunastaa maa ja naida Ruut. Sukulainen kieltäytyi ja antoi Boasille kenkänsä, mikä oli rituaalinen tapa lunastus- ja vaihtokauppoja tehtäessä. Näin Boas osti maan Noomilta ja nai Ruutin. Heidän pojastaan Obedista tuli kuningas Daavidin isän, Iisain, isä.

• Hubbard, Rubert L.: The Book of Ruth. New International Commentary on the Old Testament. Wm. B. Eerdmans Publishing, 1989. ISBN 1467422967.
• Peltola, Olavi: ”Ruutin kirja”, Löytöretki Vanhaan testamenttiin. Kauniainen: Perussanoma, 1992. ISBN 951-888-174-X. Teoksen verkkoversio.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruutin kirja Wikimedia Commonsissa