Ketoruusuruoho

Ketoruusuruoho[1] eli ruusuruoho (Knautia arvensis) on heinä–elokuussa kukkiva monivuotinen ruohovartinen kasvi. Sen kukat ovat vaaleanpunaisia tai sinivioletteja.

Ketoruusuruoho
Ketoruusuruohon kukinto.
Ketoruusuruohon kukinto.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Dipsacales
Heimo: Kuusamakasvit Caprifoliaceae
Alaheimo: Dipsacoideae
Suku: Ruusuruohot Knautia
Laji: arvensis
Kaksiosainen nimi

Knautia arvensis
(L.) Coult.
Katso myös

  Ketoruusuruoho Wikispeciesissä
  Ketoruusuruoho Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

Ruusuruoho kasvaa 30–80 cm korkeaksi. Sen lehdet ja varret ovat himmeän harmaanvihreitä, varsi haaroo yläosastaan. Se on lyhyen ja kankean karvan peittämä. Kukinto on 2–3 cm leveä mykerö, jota suojaavat kehtomaisesti asettuneet ylälehdet. Kukinto on vastakohtainen, laitakukat selvästi muita suurempia. Varsilehdet sijaitsevat vastakkain ja ovat tavallisesti pariliuskaisia. Ruusukelehdet talvehtivat, kukinta tapahtuu vasta toisena vuonna.[2] Ruusuruoho muistuttaa ulkonäöltään jonkin verran purtojuurta ja vuorimunkkia.

Kasvupaikka

Ruusuruoho kasvaa kuivahkoissa ja aurinkoisissa paikoissa: rinneniityillä, kedoilla ja pientareilla, erityisesti entisillä kaskimailla. Se ei viihdy savimailla. Ruusuruohoa myydään myös koristekasviksi.[2]

Levinneisyys

Ruusuruohoa esiintyy vakinaisesti Etelä- ja Keski-Suomessa; idässä ja Ahvenanmaalla se on varsin yleinen. Lapissa ruusuruoho on uustulokas.[2]

Kasvi leviää pähkylöiden avulla, joita esimerkiksi muurahaiset kuljettavat.[3] Pähkylöiden pienet sukaset tarttuvat eläinten turkkiin ja lintujen höyhenpeitteeseen.[1]

Käyttö

Ruusuruoho on erinomainen mesikasvi, ja sitä pidetään tärkeänä ravintokasvina avoimien hiekkamaiden harvinaisille ja uhanalaisille perhoslajeille.[4] Kasvi on nykyisin harvinaistuneen päiväperhosen ruusuruohokiitäjän (Hemaris tityus) toukkien ravintokasvi. Aikuiset yksilöt lentävät mielellään myös muissa kukissa, kuten syreeneissä ja voikukissa.[5]

Mesikasvina ruusuruohoa suositellaan myös puutarhojen ja niittyjen syyskesän perhoskasvina.[2] Lääkekasvina ruusuruohoa on käytetty muun muassa syyhyn ja paiseiden hoitamiseen.lähde?

Nimen etymologia

Suku Knautia on nimetty saksalaisen kasvitieteilijän ja lääkärin Christian Knautin (1654–1716) mukaan.[6] Lajinimi arvense tulee latinan sanasta arvum 'pelto', joka kuvaa ruusuruohon aurinkoista kasvupaikkaa.[7]

  • Eri-ikäisiä kukintoja.
    Eri-ikäisiä kukintoja.
  • Varsilehdessä on suuri päätöliuska.
    Varsilehdessä on suuri päätöliuska.
  • Knautia arvensis ja tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus).
    Knautia arvensis ja tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus).
  • Vielä kypsymättömiä pähkylöitä.
    Vielä kypsymättömiä pähkylöitä.
  • Piirros teoksessa Bilder ur Nordens Flora.
    Piirros teoksessa Bilder ur Nordens Flora.

Lähteet
  1. Ruusuruoho LuontoPortti. Viitattu 8.2.2012.
  2. Ruusuruoho (Knautia arvensis) Pratensis. Viitattu 8.2.2012.
  3. Ruusuruoho Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö. Viitattu 8.2.2012. [vanhentunut linkki]
  4. Lohjanharjun avoimien hiekkamaiden perhoslajien elinympäristökartoitus (pdf) Helsinki 2001: Faunatica OY. Viitattu 7.6.2009.
  5. P. Pakkanen, K. Silvonen & J. Wettenhovi: Hemaris tityus (Linnaeus, 1758) Ruusuruohokiitäjä Suomen perhostutkijain seura. Arkistoitu 30.7.2009. Viitattu 8.2.2012.
  6. Knautia L., Åkervaddar 4.5.2000. Den virtuella floran: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 8.2.2012. (ruotsiksi)
  7. Åkervädd Den virtuella floran. 24.6.2008. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 8.2.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.