Ruumiinlämpö

Ruumiinlämpö on tasalämpöisen eläimen elimistön lämpötila. Elimistön ydinlämpö eli kehon sisäosien syvä ruumiinlämpö pysyy korkeana ja tasaisena ympäristön lämpötilasta riippumatta. Raajojen lämpötila on huomattavasti alhaisempi, ja ihmisellä alhaisin lämpötila on sormenpäissä ja varpaissa.[1]

Eläimet jakautuvat tasalämpöisiin ja vaihtolämpöisiin sen mukaan, onko niiden ruumiinlämpö vakio vai vaihteleeko se voimakkaasti ympäristön lämpötilan mukaan. Nisäkkäät ja linnut ovat tasalämpöisiä. Niiden ruumiinlämpö pyrkii pysymään samana, mutta esimerkiksi sairastuminen tai liian pitkään kylmässä oleskelu ilman sopivaa suojaa voi nostaa tai laskea sitä. Vaihtolämpöiset eläimet, kuten matelijat, eivät tule toimeen kovin kylmässä vaan joutuvat lämmittelemään pitkiä aikoja tai vaipuvat horrokseen.

Ihmisen normaalilämpötilana on ollut saksalaisen lääketieteen tohtorin Carl Reinhold August Wunderlichin vuonna 1837 julkaistun tutkimuksen mukaan keskimäärin 37 °C, mutta se voi vaihdella 35,8–37,8 asteen välillä. Yhdysvalloissa Stanfordin yliopiston vuosina 2007–2017 tekemän, vuonna 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan normaalilämpö on kuitenkin laskenut mittaushistorian 160 vuoden aikana ja on nykyään 36,5 astetta suusta mitattuna.[2][3]

Naisilla ruumiinlämpö vaihtelee noin 0,5 °C kuukautiskierron mukaan; korkeimmillaan lämpö on kuukautiskierron keskivaiheella, kun munasolu irtoaa.[4] Vilkkaamman aineenvaihdunnan takia lasten ruumiinlämpö on korkeampi kuin aikuisten, ja aikuisilla ruumiinlämpö on naisilla keskimäärin 0,3 astetta korkeampi kuin miehillä.[5] Kuume nostaa lämmön tavallista korkeammalle.

Hypotermia eli liian alhainen ruumiinlämpö liittyy tilanteeseen, jossa ihminen on ollut pitkään kylmässä, ja sen vuoksi ruumiinlämpö laskee. Vastaavasti lämpöhalvauksen aiheuttaa ulkoinen tekijä, joka nostaa ruumiinlämpöä. Se ei kuitenkaan tarkoita kuumetta, joka taas aiheutuu siitä, että elimistön oma lämmönsäätely on poikkeava esimerkiksi viruksen tai bakteerin aiheuttaman tulehduksen vuoksi.[6]

Normaalioloissa esiintyvää alilämpöä ei lääketiede tunne lainkaan. Jos lämpö on tavallista matalampi, yleensä syynä ovat mittausolosuhteet. Kainalolämpö on 0,6 °C alhaisempi kuin tarkempi peräsuolesta tai suusta mitattu lämpötila.[4]