Rutulin kieli

Rutulin kieli (rutuliksi мыхIабишды чIел,[1] myx’abišdy č’el) on rutulien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Rutulin piirissä, Ahtyn piirin Hnovin kylässä sekä Azerbaidžanin Şəkin ja Qaxin piirien muutamissa kylissä.[1] Rutul on yksi Dagestanin virallisista kirjakielistä.[2]

Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan Neuvostoliitossa oli 20 400 rutulia. Todellisen määrän arvioitiin kuitenkin olevan huomattavasti suuremman, koska osa rutuleista pitää itseään lezgeinä.[2] Venäjällä oli vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 29 400 rutulin puhujaa,[3] joista 25 000 Dagestanissa. Dagestanin rutuleista 98,9 % osaa rutulia[4] ja 88,8 % venäjää.[5] Osa rutuleista puhuu myös azeria ja lezgiä.[4] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 30 400 rutulin puhujaa[6].

Rutulin kieli kuuluu dagestanilaisten kielten lezgiläiseen ryhmään, jossa se muodostaa tsahurin kanssa oman alaryhmänsä. Kieli jakaantuu 3–5 murteeseen sekä muutamaan sekamurteeseen.[1]

Rutulit käyttävät sivistyskielinään venäjää ja azeria. Azeri oli koulujen opetuskielenä vuoteen 1952 sakka, jolloin Dagestanissa siirryttiin venäjään. 1990-luvun alussa luotiin kyrilliseen kirjaimistoon perustuva kirjakieli, jota käytetään opetuskielenä koulujen alaluokilla.[7] Dagestanin muiden kielten tapaan venäjästä poikkeavia äänteitä merkitään kirjainyhdistelmillä sekä merkin Ӏ avulla.[2] Rutulin kylässä julkaistaan rutulin- ja venäjänkielistä sanomalehteä Myhab’išdy c’indy habarbyr – Rutulskije novosti.[8]