Ruth Beitia
Ruth Beitia Vila (s. 1. huhtikuuta 1979 Santander) on espanjalainen korkeushyppääjä. Hän on olympiavoittaja, MM-mitalisti ja Euroopan-mestari.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Ruth Beitia | |||
Maa: Espanja | |||
Naisten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Rio 2016 | korkeushyppy | |
Pronssia | Lontoo 2012 | korkeushyppy | |
MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Moskova 2013 | korkeushyppy | |
Sisäratojen MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Doha 2010 | korkeushyppy | |
Hopeaa | Portland 2016 | korkeushyppy | |
Pronssia | Moskova 2006 | korkeushyppy | |
Pronssia | Sopot 2014 | korkeushyppy | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Helsinki 2012 | korkeushyppy | |
Kultaa | Zürich 2014 | korkeushyppy | |
Kultaa | Amsterdam 2016 | korkeushyppy | |
Sisäratojen EM-kilpailut | |||
Kultaa | Göteborg 2013 | korkeushyppy | |
Hopeaa | Madrid 2005 | korkeushyppy | |
Hopeaa | Torino 2009 | korkeushyppy | |
Hopeaa | Pariisi 2011 | korkeushyppy | |
Hopeaa | Belgrad 2017 | korkeushyppy | |
Pronssia | Birmingham 2007 | korkeushyppy |
Beitia sijoittui yhdeksänneksi Ljubljanan alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa 1997 ja kahdeksanneksi saman ikäluokan MM-kilpailuissa Annecyssa 1998 tuloksella 180. Hän oli neljäs Ibero-Amerikan mestaruuskilpailuissa 2000. Seuraavana vuonna hän hyppäsi Lissabonin sisäratojen MM-kisoissa seitsemänneksi tuloksella 193, Euroopan cupin ykkösliigassa toiseksi, Välimeren kisoissa neljänneksi ja voitti alle 23-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden Amsterdamissa tuloksella 187. Vuonna 2002 hän karsiutui Wienin sisäratojen EM-kisoissa, sijoittui Euroopan cupin ykkösliigassa toiseksi, Münchenin EM-kisoissa 11:nneksi ja Yleisurheilun maailmancupissa kuudenneksi. Seuraavana vuonna hän hyppäsi viidenneksi Birminghamin sisäratojen MM-kilpailuissa tuloksella 196. Myöhemmin samana vuonna hän oli toinen Euroopan cupin superliigassa ja yhdestoista Pariisin MM-kisoissa. Vuonna 2004 Beitia sijoittui kolmanneksi sisäratojen Euroopan cupissa ja karsiutui Budapestin sisäratojen MM-kisoissa sekä Ateenan olympialaisissa. Ibero-Amerikan mestaruuskilpailuissa hän oli neljäs.
Beitia saavutti vuonna 2005 hopeaa Madridin sisäratojen EM-kisoissa tuloksella 199. Myöhemmin samana vuonna hän sijoittui toiseksi Euroopan cupin ykkösliigassa, voitti kultaa Välimeren kisoissa, mutta karsiutui Helsingin MM-kisoissa. Kauden lopussa hän oli IAAF:n yleisurheilufinaalissa seitsemäs. Seuraavana vuonna hän saavutti MM-pronssia Moskovan sisäratojen MM-kisoissa. Samana vuonna hän oli ulkoradoilla toinen Euroopan cupin superliigassa, yhdeksäs Göteborgin EM-kisoissa, kuudes IAAF:n yleisurheilufinaalissa. Vuonna 2007 Beitia sijoittui kolmanneksi Birminghamin sisäratojen EM-kisoissa, kun alun perin kolmanneksi sijoittunut ja dopingista kiinni jäänyt Venelina Veneva hylättiin. Samana vuonna hän sijoittui toiseksi Euroopan cupin superliigassa, kuudenneksi Osakan MM-kisoissa ja seitsemänneksi IAAF:n yleisurheilufinaalissa.
Beitia oli vuonna 2008 toinen sisäratojen Euroopan cupissa ja neljäs Valencian MM-hallikilpailuissa. Ulkoradoilla hän voitti Euroopan cupin ykkösliigan, oli seitsemäs Pekingin olympialaisissa ja kahdeksas IAAF:n yleisurheilufinaalissa. Torinon sisäratojen EM-kilpailuissa 2009 hän saavutti hopeaa tuloksella 199. Myöhemmin samana vuonna hän oli toinen Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa, viides Berliinin MM-kisoissa ja seitsemäs IAAF:n yleisurheilufinaalissa. Dohan sisäratojen MM-kilpailuissa 2010 hän sai hopeaa tuloksella 198. Saman vuoden Barcelonan EM-kisoissa hän oli kuudes. Lisäksi hän voitti Ibero-Amerikan mestaruuden tuloksella 189. Pariisin sisäratojen EM-kilpailuissa 2011 hän sai hopeaa tuloksella 196. Hän oli samana vuonna kolmas Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa, mutta karsiutui Daegun MM-kilpailuissa. Istanbulin sisäratojen MM-kilpailuissa 2012 hän oli kuudes tuloksella 195 cm. Kesäkuussa hän voitti Euroopan-mestaruuden Helsingissä tuloksella 197. Lontoon olympialaisissa hän ylitti loppukilpailussa tasan kaksi metriä ja sijoittui alun perin neljänneksi, mutta nousi myöhemmin Svetlana Školinan dopinghylkäyksen jälkeen pronssimitalistiksi[1].
Beitia voitti Göteborgin sisäratojen EM-kilpailuissa 2013 kultaa tuloksella 199 cm. Moskovan MM-kilpailuissa hän sijoittui alun perin kolmanneksi tuloksella 197, mutta nousi myöhemmin Školinan hylkäyksen jälkeen hopeasijalle. Sopotin MM-hallikilpailuissa 2014 Beitia sai pronssia tuloksella 200. Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa hän oli kolmas. Hän voitti Euroopan-mestaruuden Zürichissä 2014 tuloksella 201. Hän oli 2015 viides Prahan EM-hallikilpailuissa, toinen Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa ja viides Pekingin MM-kilpailuissa. Hän sai hopeaa Portlandin MM-hallikilpailuissa 2016 tuloksella 196. Hän voitti Euroopan-mestaruuden Amsterdamissa 2016 tuloksella 198. Hän voitti olympiakultaa Rio de Janeirossa tuloksella 197. Belgradin EM-hallikilpailuissa 2017 hän sai hopeaa tuloksella 194. Lontoon MM-kisoissa 2017 hän sijoittui 12:nneksi.
Beitia on voittanut korkeushypyn Espanjan-mestaruuden ulkoradoilla kolmetoista kertaa (vuosina 2003 ja 2006–2017) ja sisäradoilla 16 kertaa (2002–2017). Espanjan ennätystä hän on parantanut tai sivunnut ulkoradoilla yhdeksän kertaa ja sisäradoilla kahdeksan kertaa.[2]
Henkilökohtaiset ennätykset
- Ulkoradat
- Korkeushyppy: 202 (2007)
- Pituushyppy: 604 (2003)
- Sisäradat
- Korkeushyppy: 201 (2007)
- Pituushyppy: 604 (2006)
Lähteet
- Ruth Beitia Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- Ruth Beitia Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
- Saavutukset the-sports.org-sivustolla (englanniksi)
Viitteet
- Five London 2012 events to have medals, diplomas reallocated International Olympic Committee. 12.11.2021. Viitattu 10.12.2021. (englanniksi)
- Beitian profiili Espanjan yleisurheiluliiton sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive) PDF. Viitattu 22.8.2017. (espanjaksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruth Beitia Wikimedia Commonsissa
1928: Ethel Catherwood | 1932: Jean Shiley | 1936: Ibolya Csák | 1948: Alice Coachman | 1952: Esther Brand | 1956: Mildred McDaniel | 1960: Iolanda Balaș | 1964: Iolanda Balaș | 1968: Miloslava Rezková | 1972: Ulrike Meyfarth | 1976: Rosemarie Ackermann | 1980: Sara Simeoni | 1984: Ulrike Meyfarth | 1988: Louise Ritter | 1992: Heike Henkel | 1996: Stefka Kostadinova | 2000: Jelena Jelesina | 2004: Jelena Slesarenko | 2008: Tia Hellebaut | 2012: Anna Tšitšerova | 2016: Ruth Beitia | 2020: Marija Lasitskene |