Ruteeni

Ruteeni on itäslaavilainen kieli kuten ukraina, valkovenäjä ja venäjä. Kieltä pidetään uhanalaisena.[1]

Kolmikielinen tienviitta Vojvodinassa
Ruteeni
Oma nimi русин (rusyn), русиньский язык (rusinski jazyk), русиньска бесїда (rusinska besjida)
Tiedot
Alue Taka-Karpatia (Ukraina)
Slovakia itäinen Slovakia
Puola eteläinen Puola
Unkari Unkari,
Vojvodina (Serbia)
Virallinen kieli Slovakia Slovakia
Vojvodina Vojvodina
Puhujia arviolta miljoona
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä itäslaavilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ry
ISO 639-2 sla
ISO 639-3 rue
Ohje

Ruteenia puhutaan Ukrainassa Taka-Karpatian alueella, Slovakian itäosissa, Etelä-Puolassa (jossa sitä kutsutaan myös nimellä łemkowski (lemko) kielelle ominaisen sanan lem (лєм, ’vain’) vuoksi) ja Unkarissa. Serbian Vojvodinan autonomisen alueen pannonianruteenia pidetään monissa yhteyksissä ruteenin kielen murteena, mutta osa kielitieteilijöistä pitää sitä erillisenä, länsislaavilaisena kielenä. Ukrainassa ruteenia pidetään yleisesti ukrainan murteena, koska se on lähellä ukrainan hutsulin murretta. Suurin osa ruteenin puhujista kuitenkin itse pitää kieltään ukrainasta erillisenä.lähde?

Kielen standardoinnin suurimpana ongelmana on puhujien jakautuminen neljään maahan. Jokaisessa maassa on toisistaan poikkeava oikeinkirjoitus (kyrillisin kirjaimin[2]) ja kielioppistandardi, jotka perustuvat ruteenin eri murteisiin.[3]

Ruteenin puhujien määrää on vaikea tarkasti määrittää, mutta se on arvioitu miljoonaksi. Ethnologue.com antaa puhujien määräksi Ukrainassa 560 000 (vuonna 2000) ja Slovakiassa 55 500 (2013).[4]

Ensimmäinen maa, joka tunnusti virallisesti ruteenin kielen, tarkemmin ottaen pannonianruteenin, oli silloinen Jugoslavia. Vuonna 1995 ruteeni tunnustettiin vähemmistökieleksi Slovakiassa. Siellä ruteeni on virallisen kielen asemassa niissä kunnissa, joissa yli 20 % asukkaista puhuu sitä[5]. Myös Vojvodinassa kielellä on virallinen asema.[6]

Yhdysvalloissa on ilmestynyt ruteeninkielisiä lehtiä, Ameryka ja Amerikanskyi Russky Vjestnik.[7] Ensimmäinen ruteeninkielinen romaani on Yhdysvalloissa asuneen pastorin Emil Kubekin Marko Šoltys.[8]

Fonologia

Vokaalit
Etinen Keskinen Takainen
Suppea i ɨ u
Lähes suppea ɪ
Puolisuppea e ɤ | o
Avoin a

Lähde:[9]

Konsonantit
Labiaali Dentaali Postalveolaari Velaari Glottaali
Nasaali m n
Klusiili p | b t | d k | g
Affrikaatta ts | dz ʧ | ʤ
Frikatiivi f | v s | z ʃ | ʒ x ɦ
Tremulantti r
Lateraali l
Approksimantti j

Lähde:[9]

Sanasto

Lukusanat 1–10 ruteeniksi:[10]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
єден два три чотыри пят шість сïм вусям дивять дисять
/jeden/ /dva/ /tri/ /čotyry/ /pjat/ /šist'/ /sim/ /vusim/ /dyvjat'/ /dysjat'/

Katso myös

Lähteet
  1. Glottalog 4.3 Rusyn 2021. Glottalog. Viitattu 25.2.2021. (englanniksi)
  2. ScriptSource – Rusyn written with Cyrillic script scriptsource.org. Viitattu 25.2.2021. (englanniksi)
  3. Baptie, Gavin: Issues in Rusyn language standardisation (pdf) 2011. University of Glasgow. Viitattu 25.2.2021. (englanniksi)
  4. Rusyn Ethnologue. Viitattu 25.2.2021. (englanniksi)
  5. Plišková, Anna: Practical spheres of Rusyn language in Slovakia rusynacademy.sk. 2021. Viitattu 25.2.2021. (englanniksi)
  6. Official Use of Languages and Scripts in the AP Vojvodina 2020. vojvodina.gov.rs. Viitattu 25.2.2021. (englanniksi)
  7. The Greek Catholic Union, The American Rusyn Messenge. Viitattu 25.10.2022 (englanniksi)
  8. The Emil Kubek Project. Viitattu 25.10.2022 (englanniksi)
  9. Rusyn language and alphabet omniglot.com. Viitattu 25.2.2021.
  10. The Sound of the Carpathian Rusyn language (Numbers, Greetings & Sample Text) 19.8.2020. ILoveLanguages. Viitattu 25.2.2021. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    Slaavilaiset kielet

    bosnia | bulgaria | interslaavi | kantaslaavi | kašubi | kirkkoslaavi | kroatia | makedonia | molisenkroatia | montenegro | muinaiskirkkoslaavi | polabi | puola | ruteeni | serbia | serbokroatia | sleesia | slovakki | sloveeni | slovintsi | sorbi | tšekki | ukraina | valkovenäjä | venäjä

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.