Ruskonurmiyökkönen

Ruskonurmiyökkönen (Caradrina morpheus) on yökkösiin kuuluva keskikesän yöperhoslaji. Suomessa lajia esiintyy erittäin yleisenä maan eteläosassa.

Ruskonurmiyökkönen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Imukärsälliset perhoset Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset perhoset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Tarhayökköset Hadeninae
Tribus: Nurmiyökköset Caradrinini
Suku: Caradrina
Laji: morpheus
Kaksiosainen nimi

Caradrina morpheus
(Hufnagel, 1766)
Katso myös

  Ruskonurmiyökkönen Wikispeciesissä
  Ruskonurmiyökkönen Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Ruskonurmiyökkönen on suunnilleen keskikokoinen, hieman hennonoloinen yökköslaji. Etusiivet ovat pohjaväriltään vaihtelevat, mutta tavallisimmin vaalean kellanruskeat. Siipien kuviointi on vaaleanruskeaa. Poikkiviirut erottuvat melko hyvin ja siiven kärkiosassa on selvästi muuta siipeä tummempi vyö. Munuaistäplä on iso, tasaisen tummanruskea ja erottuu selvästi ilman erillistä reunaviirua. Myös rengastäplä on ruskea, mutta erottuu joskus huonosti. Sekä munuais- että rengastäplän läpi kulkee ohut, hiukan oranssinsävyinen juova. Takasiivet ovat likaisenvalkoiset ja niissä on vaihtelevissa määrin tummempi, kellanruskea ulkoreunus. Siipiväli on 30–35 mm.[2][3][4][5]

Lajilta tunnetaan tumma muoto f. obscura, jonka poikkiviirut ovat vaaleat.[5]

Muutamat muut yleiset lajit muistuttavat paljon ruskonurmiyökköstä. Näitä ovat erityisesti keltasänkiyökkönen (Hoplodrina octogenaria) sekä harmosänkiyökkönen (Hoplodrina blanda).[3]

Levinneisyys ja lentoaika

Lajin pääasiallinen levinneisyysalue on Eurooppa ja Pohjois-Aasia.[5] Lisäksi laji on kulkeutunut ihmisen mukana Pohjois-Amerikkaan[6]. Suomessa ruskonurmiyökköstä tavataan erittäin yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta hajanaisia havaintoja on Lapissa aina Enontekiöltä saakka. Lentoaika on kesäkuun lopulta elokuun alkuun. Elo-syyskuussa saatetaan tavata vähälukuisen toisen sukupolven yksilöitä.[7]

Elinympäristö ja elintavat

Ruskonurmiyökköstä tavataan hyvin monenlaisissa ympäristöissä puistoissa, puutarhoissa ja joutomailla. Erityisesti lämpimät ja avoimet ympäristöt ovat lajille ilmeisesti erityisen mieluisia. Aikuiset perhoset lentävät helposti valolle, mutteivät kovinkaan hyvin syötille. Laji saattaa olla sopivalla paikalla ja parhaana lentoaikanaan tavattoman runsaslukuinen ja valopyydyksiin saattaa aikaa myöten kertyä tuhansia yksilöitä. Perhoset lentävät illan hämärryttyä matalalla kasvillisuuden yläpuolella.[5]

Laji talvehtii täysikasvuisena toukkana.[8][5]

Ravintokasvi

Toukka syö monia ruohovartisia kasveja, mm. voikukkia (Taraxacum) sekä nokkosia (Urtica).[5]

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.