Ruskokärpässieni

Ruskokärpässieni (Amanita regalis) on ruskealakkinen ja myrkyllinen kärpässienilaji.

Ruskokärpässieni
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Agaricales
Heimo: Amanitaceae
Suku: Kärpässienet Amanita
Laji: regalis
Kaksiosainen nimi

Amanita regalis
(Fr.) Michael[1]
Katso myös

  Ruskokärpässieni Commonsissa

Tuntomerkit

Ruskokärpässienen 10–20 cm leveä lakki on reunoilta uurteinen, nuorena munamainen tai pallomainen ja valkean suojuksen peittämä, kasvaessa laakenee ensin kuperaksi ja myöhemmin laakeaksi. Valkean suojuksen revetessä paljastuu tummanruskea pintakelmu, johon valkoiset suojusjätteet jäävät laikuiksi. Pintakelmu saattaa haalistua sateella kellanruskeaksi. Heltat ovat tiheät, irtotyviset ja pysyvästi kellanvalkoiset. Sienen 10–25 cm pitkä ja 1–2,5 cm paksu jalka on valkoinen, tanakka ja tasapaksu, mutta sen tyvimukulassa on suomukiehkurainen tiivis tuppi. Jalassa on kookas valkoinen rengas, jonka reunoilla on kellanvaaleita suomuja. Malto on valkoista, mutta aivan pintakelmun alla kellertävää. Sienessä ei ole erityistä tuoksua.

Samannäköisiä lajeja

Ruskokärpässieni muistuttaa toista myrkyllistä kärpässienilajia, punakärpässientä, jonka lakin pintakelmu on punainen. Toinen myrkyllinen kärpässienilaji, jota ruskokärpässieni muistuttaa, on Suomessa harvinainen pantterikärpässieni. Ruskokärpässieni muistuttaa myös eräitä syötäviä sieniä, kuten rusokärpässientä (jolla kuitenkin on pitkittäisuurteinen rengas ja jonka malto punertuu leikkauspinnoilta) sekä ukonsientä ja akansientä (joiden lakki on vaaleapohjainen ja ruskeasuomuinen eikä valkolaikkuinen, ja joiden rengas on irtonainen).

Kasvuaika ja -paikka

Ruskokärpässieni kasvaa elokuusta syyskuulle lehtomaisissa kuusikoissa, kangasmetsissä ja tunturikoivikoissa. Se on kuusen ja joskus myös koivun juurisieni. Se on hyvin yleinen varsinkin Etelä-Suomessa, mutta se kasvaa koko maassa. Se ei kuitenkaan ole niin yleinen kuin punakärpässieni.

Myrkyllisyys

Ruskokärpässienen tärkeimmät myrkyt ovat iboteenihappo ja siitä dekarboksyloitumalla muodostuva muskimoli.[2] Ne ovat samoja myrkkyjä kuin punakärpässienen myrkyt, mutta ruskokärpässieni aiheuttaa kuitenkin vakavamman myrkytyksen.[3] Myrkytysoireita ovat huimaus, sekavuus, hallusinaatiot, kouristukset ja yliaktiivisuus. Niiden ilmeneminen alkaa noin ½–3 tunnin kuluttua sienten syömisestä ja ne voivat kestää 8–12 tuntia. Myrkyt vähenevät keitettäessä, joskaan eivät poistu kokonaan, joten ruoaksi sientä ei pidä käyttää.

Lähteet
  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 2.9.2008
  2. Liisa Ahtee, Martti Attila ym.: Farmakologia ja toksikologia. Medicina, 2001. ISBN 951-97316-1-X. Teoksen verkkoversio.
  3. Korhonen, Jarkko: Sieniopas : taskukirja sienten tunnistukseen, s. 145. Helsinki: Readme.fi, 2015. ISBN 978-952-321-012-7.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.