Rusko

Ruskolla on suuria sora-alueita ja runsaat hyvälaatuiset pohjavesivarat. Lisäksi luonnonvaraisia soita on kunnassa useita. Kunnan pohjoisin piste on Kuhankuono, kaikkiaan seitsemän kunnan yhteinen rajapyykki. Kunnan eteläosan korkein kohta on 70,9 metrin korkeuteen merenpinnasta kohoava Kullavuori, jonka rinteellä on hiidenkirnu. Kunnan pohjoisosassa, entisen Vahdon kunnan alueella, Punaisentorin lähellä oleva nimetön huippu kohoaa noin 93 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Kurjenrahkan kansallispuisto ulottuu osaksi Ruskon kunnan alueelle. Siellä on myös toinen Natura-kohde, soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Rehtisuo.[9]

Ruskonjoen jokilaaksossa on raivattu peltoja esihistoriallisen ajan lopulla eli 800- ja 900-luvulla. Historiallisen ajan alussa Ruskolle oli vakiintunut sekä peltoviljely että kiinteä kyläasutus. Viljelystä on kirjallisia viitteitä 1300-luvulta asti.[13]

Harmaakivinen Ruskon kirkko on rakennettu todennäköisesti noin vuosina 1510–1530.[14] Sitä ympäröivä Ruskon kirkonmäki kivisiltoineen, vanhoine kantataloineen ja lainajyvästöineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[15]

Osa Turun, Maarian ja Ruskon rajalle vuonna 1955 valmistuneen Turun lentoaseman alueesta kuului aiemmin Ruskoon.[16] Maarian ja Ruskon puolella olleet lentoaseman alueet liitettiin Turkuun vuonna 1957.[17][18] Turun lentoaseman rakentaminen alkoi vuonna 1945, mutta valvontakomission aiheuttaman viivästyksen takia se otettiin käyttöön vasta 1955.[19]

Ruskon kunnanjohtajana on vuodesta 2018 lähtien toiminut Kari Lehtinen.[20] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa. Kaudella 2021–2025 paikoista yhdeksän on kokoomuksen, seitsemän keskustan, neljä SDP:n, neljä perussuomalaisten, kaksi vihreiden ja yksi vasemmistoliiton hallussa.[7]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1 683 työpaikkaa. Niistä 6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 43 % palveluissa ja 49 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin (20 %).[21]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat TH-Sijoitus Oy, eristeitä valmistava Kaefer Oy ja muovituotteita tekevä Röchling Rimito Plast Oy.[22]

Suurimpia työllistäjiä ovat Ruskon kunta, Sormat Oy ja VAK (entinen Virtasen autokoritehdas).^lähde?

Ruskon kunnantalo ja sen yhteydessä vasemmalla paloasema.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ruskon keskustan liikealuetta.

Ruskolla toimii viisi peruskoulun koulua: Kirkonkylän koulu (luokat 3–6), Hiidenvainion koulu (luokat 1–2), Merttelän koulu (luokat 1–6), Laukolan koulu (luokat 1–6) ja Maunun koulu (luokat 7–9).

Ruskon kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Raision kaupunki. Ruskolla ja Vahdolla on terveysasemat päivisin auki, yöllisissä päivystystapauksissa mennään Raisioon.[24]

Ruskon kunta on mukana Turun seudun joukkoliikenteessä Fölissä.[25]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ruskolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[26]:

• Ruskon seurakunta
  • Vahdon kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ruskon alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[27] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[28]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus Vahdon alueella[29].

Ruskotalo

• Tarja Lunnas, laulaja
• Jussi Makkonen, jääkiekkoilija
• Maunu I, ensimmäinen suomalaissyntyinen piispa

Ruskon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla papusoppa eli hernekeitto ja kyrsäksi kutsuttu leipä.[30]

• Luettelo Ruskon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rusko Wikimedia Commonsissa

• Ruskon kunnan sivut
• Tilastokeskus: Ruskon avainluvut